torstai 28. helmikuuta 2013

Pimun agit ja Urhon tokot

Tiistaina aksattiin Pimun kanssa tuttuun tapaan Mouhiksella. Ekalla yrityksellä päästiin 10 estettä ja sitten kosahti putkesta putkeen vienti, jota suuresti epäilin jo tutustumisessa. Maria sanoi, että useimmat koirat on tulleet tämän kohdan ihan vaan vastaisella vetämällä, mutta ei tosiaan riittänyt saamaan Pimua pois ansa-A:lta, vaan siihen hinkkailtiin sitten puolivalssia ja jopa flippiä, jota en edelleenkään osaa tehdä. Seuraava hinkutus oli sitten hypyn takaakierto, jossa oli putki vieressä ja sinnehän se livahti joka hemmetin kerta. Lopulta Maria näytti itse Pimun kanssa miten tämä kuuluu tehdä ja onnasihan se sitten, tosin Pimu tuli puolet hitaampaa ja erittäin vieraskoreasti suoraan käteen. Itsekin sain sen lopulta onnistumaan kauhealla käskytyksellä. Seuraava ja suurin hinkkauskohta oli ihan vaan takaakierto, jossa tehtiin vastakäännös että saisi kaarron tiukaksi, eikä koira menisi viereiseen putkeen hypyn jälkeen. No eipä mennyt ei, ehkä noin miljoona kertaa vaan. Pimulle jäi ihan levy päälle, eikä sitä meinannut saada millään pois sieltä. Lopulta kun hinkattiin ja hinkattiin, karjuttiin ja palkkailtiin hypyn jälkeen, niin alkoi aivot pelata. Huh huh taas. Lukuunottamatta näitä hinkkauskohtia Pimu meni kyllä oikein pätevästi ja hienosti. Rimatkin pysyi. :)

Keskiviikkona Minni pääsi pitkästä aikaa treenailemaan, tosin tehtiin vaan ihan pienesti ja lähinnä puomia palkatta. Erittäin hyvin stoppasi joka kerta puomille, vaikka oikein yritin saada sitä mokaamaan, että saisi korjattua. Ei nää mun mokailutreenit nyt oikein näytä onnistuvan.

Heti aksan perään alkoi Urhon toko, joten onneksi Sanna ystävällisesti otti Minnin mukaan jäähkälenkille. Urhon kanssa tehtiin aluksi paikallaistuminen ja -makuu. Istumisessa jäin ihan lähelle ja kävin palkkailemassa välillä. Hieman levotonta oli, mutta johtui lähinnä siitä palkkaamisesta. Sitten makuu samaan tyyliin. Nyt kävin palkkailuiden välissä jo hieman kauempanakin ja hyvin pysyi. Ja siis Urhon selän takana tapahtui samaan aikaan pentu-agikurssia, joten huikeaa häiriötäkin oli.

Varsinaisena teemana oli jäävät, joita me tehtiin vasta peruuttamalla. Urho kun ei vielä osaa seurata. Sekä seisominen että maahanmeno onnistui erittäin hienosti ja sain jopa jatkettua liikettäkin käskyn jälkeen. Huimaa edistymistä ottaen huomioon paljonko me treenataan. Loppuun vielä vapaavalintainen liike ja kaikki taisi tehdä luoksetulon. Urhoa ei enää tarvi juuri hetsata ja vauhti on hurja. Palkkasin jalkojen välistä lelun heittämällä, sillä sitten oikeasti Urhon pitäisi tulla eteen, mutta ei se vielä sitä osaa. Itsekseni tein perusasentoa, kosketusalustaa ja kaukoja. Jotenkin kummasti Urho tajuaa jo M-S ja S-M vaihdotkin, vaikka niitä on treenattu ehkä kerran. Siitä tosiaan vois tulla aika hieno tokokoira, jos joku jaksaisi treenata.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Ahdistelua

Eilen tokon tavoitteellisten treeneissä ahdisteltiin Pimua oikein urakalla. Tarkoituksena oli saada se mokaamaan liikkeestä istuminen, jotta pääsisin korjaamaan suorituksen. Ei vaan onnistuttu. :( Treenailtiin taas puolella kentällä ja meidän puolella oli vain kolme koirakkoa, joten hyvin oli aikaa. Aloitin seuraamisella palkatta, jotta saisin Pimua vähän kisamoodiin. Ei onnistunut sekään, vaan eräs hyppeli ihan ylivireisenä koko seuraamisen. Sitten sitä liikkeestä istumista. Helena ja Elina toimi häirikköinä ja ahdisteli Pimua mm. tuijottamalla ja kävelemällä kohti. Silti se ei mokannut kertaakaan ja istui aina vaikken antanut edes apuja. Nyt alkaa jo ideat loppua, enkä enää todellakaan tajua mikä siinä kisatilanteessa oikein mättää. Itsekin yritin olla sille tosi tiukkana, että se ottaisi mustakin vähän painetta, niin kuin ilmeisesti tekee kisatilanteessa.

Tehtiin myös luoksetulon maahanmenoa ahdistettuna, eikä siinäkään mitään ongelmia. Paikallamakuu oli yllärinä tällä kertaa ongelmallinen, eikä Pimu halunnut maata. Se nousi pari kertaa ja jäi muutenkin ihan outoon asentoon. En sitten viitsinyt kiusata ja jätettiin se tekemättä. Olisko sitten tallin lattia ollut paljaalle mahalle vähän kylmä? Tehtiin myös kaukojen M-I vaihtoa, joka mokattiin kokeessa. Olipahan taas sekin vaikeeta, tarjosi vaan koko ajan seisomista. Pienen hermostumisen jälkeen sain Pimun ilmeen muutettua ja sitten onnistui istuminenkin. Se vajosi vissiin pienessä pääkopassaan taas johonkin "seisomistilaan", eikä omin avuin päässyt pois.

maanantai 25. helmikuuta 2013

2 pistettä

Sen verran jäi uupumaan lauantain kokeessa VOI1-tuloksesta. Tosin tavoitteena meillä oli tällä kerralla mennä vain tekemään kaukot hyvällä ilmeellä ja siinä onnistuttiin, mutta silti ärsyttää todella suuresti, että jäi noin vähästä kiinni. Kokeessa sattui kaksi varsinaista mokaa, muuten Pimu oli hyvässä mielentilassa. Liikkeestä istumisen se seisoi taas ja luoksetulon maahanmeno jäi tekemättä. Tuomarina Ilkka Sten ja koe pidettiin Tamskin tallilla.

Paikallamakuu 10
Ekaa kertaa ikinä me päästiin melko hillitysti kehään ja omalle paikalle asti. Oho! Ei siis ryysitty eikä kytätty muita. Poismeno ei tosin enää ollut ihan niin hillittyä. Itse liikkeessä ei kai mitään moitittavaa. Perusvino makuu.

Seuraaminen 8
Ennen kehää tein hämyn ja otin muka namin käteen. Ei sillä Pimua pitkälle hämätty, mutta saatiinpahan ihan kohtuu seuraaminen tehtyä.

Liikkeestä istuminen 0
Ei vaan pysty kykeneen. Kuulemma perusniiaus ja siitä takas ylös. :( Ihan reilut avut kyllä annoin.

Luoksetulo 6
Superhyvä stoppi, mutta maahanmenossa vilkaisi liikkuri-Annukkaa juuri ennen kuin annoin käskyn ja lähti saman tien tekemään kaarrosta sivulle eikä enää stopannut. Sanoin kaksi käskyä, mutta sitten tajusin pitää turvan kii eikä nollattu.

Hyppynouto 10
Perushyvä iiiisolla kapulalla. Piti vähän rankaista Pimua edellisten liikkeiden mokista, joten valkkasin keskikokoisen (meille ison) kapulan. Hyvin toi. :)

Metalli 10
Perushyvä. Tämä tehtiin vauvakokoisella, ihan liian ilkeä en kuitenkaan halunnut olla.

Tunnari 10
Hieno!

Kaukot 7
I-S-M-S-I-M perussetti siis. Ekassa vaihdossa nousi istumisen sijaan seisomaan,mutta toisella käskyllä istui. Vähän eteni tästä johtuen, mutta ilme oli hyvä ja pystyi tekemään kaikki loput vaihdot ekalla käskyllä!

Ruutu 10
Kerrankin saatiin lopettaa kivaan liikkeeseen. Mun käskystä (Pimu menee seis-käskyllä maahan) tuli nillitystä, mutta esitin tyhmää enkä alkanut väitellä. Ehkä sitä voisi koittaa pysäyttää maahan-käskylläkin, varsinkin jos mennään vielä Stenille.

Kokonaisvaikutus 10
Pientä Sten-lisää, mutta oli Pimu kyllä muutenkin tosi kiva.

Ärsyttävät 254p VOI2-tulos. Palkinnoillekaan ei päästy, kun kolme koirakkoa sai ykköstuloksen.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pimun treenit

Pimu treenaili maanantaina tokoa ja tiistaina aksaa. Siinäpä ne tämän viikon treenit sitten olikin, sillä tänään mennään Miikulle hierontaan, mikä tietää loppuviikoksi huilia.

Maanantaina tavoitteellisten tokoissa treenailtiin noutoja, tai lähinnä ohjaaja treenasi heittämistä. Tehtiin siis hyppynoutoa ja metallia. Kerran yritti kiertää hypyn kapulan kanssa, mutta sain ohjattua sen vielä hypylle. Muut toistot erittäin hyvin. Metallin kanssa ei ongelmia. Toinen treenauskohde oli kaukot, jotka on nyt vähän rikki. Tein läheltä S-I, M-S ja I-S vaihtoja ja kaukaa M-S ja I-S vaihdot takapalkalla. Näin ne onnistuu tosi hienosti. Yritin vielä kaukaa M-I vaihtoa, mutta pienen bordercollien pää oli jo niin jumiutunut seisomiseen, ettei pystynyt enää muuta tekemään. Lopulta tauon ja paikan vaihtamisen jälkeen saatiin yksi onnistunut vaihto. Olipahan jumia! Paikallamakuussa tehtiin täyspitkä aika ja muuten oli ok, mutta sivulle tullessa meinasi nousta saman tien istumaan.

Tiistaina treenattiin pitkästä aikaa Mouhiksella. Radalla oli kepit kaksi kertaa tosi hankalista avokulmista, joten päätin jo rataantutustumisessa, että turha tutustua ekaa keppikulmaa pidemmälle. Yllärinä selvitettiinkin rata pätkissä loppuun asti ja ne kepitkin meni joka kerta ihan oikein, vaikka jouduin menemään törkkäsemään Pimun ekaan väliin ja yleensä se ei yhtään tykkää kun mamma tulee niiiin lähelle. Jotain kehitystä on siis tapahtunut agitauon aikana. Muutenkin rata meni ihan kivasti. Vain pari rimaa alas ja muutenkin Pimu oli hyvin kuulolla.


maanantai 18. helmikuuta 2013

Nollakone meni rikki

Eipä tullut Minnille nollia viikonloppuna ja syykin on aika selkeä, nimittäin puomin kontakti. Lauman tyhmintäkään koiraa ei näemmä voi loputtomiin huijata, sillä nyt lähes 7-vuotiaana se keksi ettei kisoissa tarvitse pysähtyä puomin alasmenolle. Aika kauan tällä metodilla kuitenkin selvittiin. :D Nyt pitää siis vaihtaa taktiikkaa kunhan vain ensin keksisi miten.

Käytiin siis lauantaina kisaamassa Jyväskylässä Allan Mattsonin radoilla. Hallissa oli kylmä ja tekonurmen hiekkaa tarttui Minnin tassukarvoihin, joten ei mitenkään ihan parhaat olosuhteet. Kisaajia oli juuri ja juuri sen verran, että SERT siirtyisi kakkoselle. Kisakumppaneissa kuitenkin sen verran kovia nimiä, että en oikeasti uskonut meidän mahdollisuuksiin. Radat oli ihan mentävissä, eikä sisältänyt mitenkään ylivoimaisia kohtia.

Ekalla radalla oli paljon pyöritystä ja ihanneaika laskettu 3,6m/s mukaan. Lisäksi alussa päätin ottaa kolmoshypyn pidemmän kautta kun juuri pari koiraa ennen meitä oli langennut putkiansaan. Loppurata siis piti juosta täysiä, että ehdittäisiin. Puomi oli ihan lopussa ja ei vaan hermo kestänyt ottaa sitä kunnolla varsinkin kun seuraavana esteenä oli okseri, jota ei ikinä treenata ja se näytti iiiiisolta. Maxeista tosi moni koira tiputti sen, joten ihan syystä vähän pelkäsin sitä ja esim. Pimun kanssa en tosiaan olisi voinut pysäyttää puomille ja ottaa kaikkea vauhtia pois juuri ennen. Puomi siis tosi epämääräisesti ja kyllähän se loikkasi, mutta en ihan nähnyt tuliko kontaktille asti. No, tuomari näki ja nosti käden. Aikaan ehdittiin ja se olisi riittänyt kolmanteen sijaan jos olisi ollut nolla.

Ratojen välissä sitten puomitreeniä lämppäesteillä ja seuraavalla radalla tavoitteena oli tehdä kunnollinen puomi. Tämä rata oli virtaavampi, joten aikaan ehtimistä ei tarvinnut murehtia. Puomi oli taas lopussa ja nyt käskytin ihan kunnolla ja tiukasti Minniä pysähtymään, mutta ei perhana totellut ja loikkasi taas. Ja juuri vähän aikaa sitten oli lämppäpuomilla pysähtynyt oikein hyvin. PÖH! Tästä sitten loput pari estettä melkein kävelyvauhtia maaliin, kun en kehdannut ottaa puomia uusiksi. Jostain matkan varrelta oli tullut toinenkin vitonen, enkä keksi sille muuta paikkaa kuin keinu, koska A:n kontaktin Minni ainakin otti kun sen jälkeen käännyttiin ja kävin kontaktilta sen hakemassa mukaan.

Että sellaista säätöä. Olipahan turha reissu ja Minni oli muutenkin melko nihkeä molemmilla radoilla alkumatkasta. Sillä oli varmaan vaan kylmä, sillä vauhti kyllä kiihtyi loppua kohden. Nyt jäädään kisatauolle ja keksitään puomille jotain uutta. Jotain hyviäkin uutisia sentään saatiin viikonloppuna kun Agiwars-cupin tulokset oli päivittyneet nettiin. Minni johtaa mini-kilpailevien luokkaa! :D

Bortsuillakin oli tekemistä viikonloppuna. Perjantaina Urholla viimeinen kerta pentutokoa, mutta ensi viikolla alkaa jo uusi Miikun vetämä "isojen poikien" kurssi. Kyllä joka tokoryhmässä täytyy aina yksi musta lammas olla, joten onneksi päästiin mukaan. :D Perjantaina tehtiin pieni temppurata ja tokohyppyä. Rata oli Urholle ihan peruskauraa ja hyppyäkin saatiin tehtyä ihan kivasti kosketusalustalla, vaikka oli nyt paljon häiriötä. Pentutokon jälkeen vielä Levekin tokovuorolle, jossa Pimukin pääsi tekemään.

Pimu tokoili myös lauantai-aamuna Tamskin VOI/EVL-kurssilla ja ehdittiin tehdä melkeinpä kaikki VOI-liikkeet. Tosi hyvin teki ja intoa riitti. Ei oikeastaan mitään virheitä missään ja jopa seuraaminenkin oli Pimuksi hyvää.

Lisää tokoa seurasi heti sunnuntaina, kun käytiin Koirakoutsilla kisamaisissa treeneissä. Krista toimi tuomarina ja antoi arvostelun joka liikkeestä. Saatiin kasaan 2-tuloksen verran, eli 241,5p kahdella nollauksella, joten ihan kivasti. Nollaukset oli tällä kertaa niinkin outoja kuten hyppynouto ja metalli! Näitä ei ollakaan oikeissa kisoissa koskaan vielä nollattu. Tässä pisteet:

Paikallamakuu 9
Alussa oli nuuskinut ja siirrellyt jalkojaan, loppuosa hienosti. Viereinen Elmo-bc oli kuulemma osoittanut kovasti kiinnostusta Pimua kohtaan, joten sinänsä hienoa, että Pimu pystyi olemaan rauhassa.

Seuraaminen 8
Perus-Pimua. Väljyyttä ja haahuilua.

Liikkeestä istuminen 9,5
Tehtiin kohti peiliä, joten näin sieltä istuuko vai ei. :D Pieni apu, mutta istui niin täpäkästi heti, ettei tarvinnut varmistella.

Luoksetulo 9
Seisominen valui vähän ja maahanmenon käsky tuli myöhässä.

Ruutu 9
Tuli kauhealla kaarella seuraamiseen ja vino perusasento.

Hyppynouto 0
Tuli vaan ihan pokalla ohi hypystä kapulan kanssa. Katseli yleisöä tullessaan, joten ilmeisesti siksi kaarsi pois hypyn linjalta. Outoa.

Metalli 0
Heitin liian pitkälle ja kapula meni ihan kiinni seinään. Pimu lähti hyvin hakemaan, mutta totesi sitten ettei täällä mitään kapulaa ole ja alkoi haahuilla mihin sattuu. Ei vissiin vaan nähnyt kapulaa seinän vieressä.

Tunnari 9
Merkkas oman heti kohdalla ja nosti saman tien. Huippua! Paluu ravilla.

Kaukot 7
Aika huonot. Ekaan vaihtoon kaksi käskyä ja tuli eteenpäin S-I ja M-S vaihdoissa.

Kokonaisvaikutelma 9
Pimuksi teki ihan hyvin palkatta hommia ja häiriötäkin oli (yleisöä, koiria, lapsia).

Iltapäivällä vielä agia ja viestiä. Aksaamaan pääsi Urho, Priima ja Pimu. Kaikki aloitti hyppytekniikalla, joka oli uutta Urholle ja Priimalle. Hienosti nämäkin kaksi pääsi hommasta jyvälle ja kaikki oli oikein päteviä. Sitten pientä radanpätkää matalilla rimoilla Priiman ja Pimun kanssa. Priima oli nyt oikein hyvässä vireessä ja meni lujaa, kunnes pyysin Jussin kuvaamaan ja siihenhän se vire sit hetkeksi hävisi kun outo ukkeli tuli seisomaan kentän keskelle. Teki kuitenkin lopuksi vielä ihan hyvällä draivilla. Pimu oli tosi sählä, eikä mini-rimatkaan meinanneet pysyä ylhäällä. Urhon kanssa aloiteltiin vihdoin myös puomin ylösmenokontaktia kehikon avulla. Pistettiin se siis ihan vaan juoksemaan kehikon läpi.

SDP:ltä suuntasin Urhon ja Priiman kanssa Miikulle, jossa tehtiin vielä molemmille viestitreenit. Treenattiin molemmat samaan aikaan, joten mä lähdin koirien kanssa "metsään" ja Miikku jäi alkupisteelle. Priima juoksi ekana, joten Urholla oli taas suuria vaikeuksia jäädä katsomaan kun toinen pääsi juoksemaan ja huutoa riitti. Kaksi ekaa pätkää molemmat meni hyvin, mutta sitten kun yritin lähettää Priimaa metsäpäästä Miikun luo, niin eipähän lähtenyt millään. Jäi vaan siihen pyörimään. Yritin sitten lähettää Urhon ekana, mutta sekin jäi pyörimään. Kovan käskytyksen jälkeen sain sen vihdoin ajettua tiehensä ja kyllä se sitten Miikun luo lopulta päätyi. Priimakin lähti sitten jo ihan hyvin kun Urho oli juossut ensin. Loppupätkät Priima meni hienosti, Urholla oli vähän epävarmuutta lähteä mun luo. Viesti on kyllä hauska laji, varsinkin kun itse ei tarvitse tehdä juuri mitään ja koirat hoitaa juoksemisen. :D

torstai 14. helmikuuta 2013

Lisää saikkua

Urho päätti sitten aiheuttaa Pimulle vähän lisää saikkua. :( Maanantaina oltiin tavoitteellisten tokotreenien jälkeen radan varressa lenkillä ja Urho juoksi Pimua päin sillä seurauksella, että Pimu jäi hetkeksi paikoilleen huutamaan. Pimu pääsi siitä kuitenkin jonkin ajan päästä itse kävelemään, eikä enää kotona kopeloitaessa aristanut mitään, mutta varmuuden vuoksi Miikku hieroi sen heti tiistaina ja jumisssahan se oli koko koira. Tämän viikon agit peruuntui sitten siinä samalla ja mahdollisesti ensi viikonkin, sillä täytyy hieroa se vielä uudestaan. Olin ehkä jokseenkin raivoissani Urholle tapauksen jälkeen, mutta todennäköisesti se ei oppinut taaskaan mitään ja seuraavalla metsälenkillä yrittää samaa. Pimua päin juokseminen on vaan niin hienoa! Tästä lähtien tuollaisesta pääsee kyllä perkeleiden saattelemana saman tien hihnaan loppulenkin ajaksi.

Maanantain tokot meni Pimulta ihan hienosti. Tehtiin vaan pieniä hinkkauksia ja tunnari. Tunnarissa kapulat ympyrässä ja oma ylhäällä. Merkkasi heti oman, mutta lähti haistelemaan muita ja käytti ainakin kaksi kapulaa suussa ennen kuin toi oman. Pöh. Tehtiin myös ruudun loppuosa ja kaukoja läheltä. Toisella kierroksella luoksetulon stoppeja putken kautta ja siirtymisiä liikkeiden aloituspaikoille nätisti. Paikallamakuukin tehtiin ja muuten hyvin, mutta nousi istumaan kun palasin sen viereen.

Keskiviikkona Urho pääsi taas tuuraamaan Minniä, sillä Minni tuuraa sitten taasen Pimua valkkutreeneissä torstaina. Tein Urhon kanssa radan alkua (5 estettä) ensin pätkissä ja sitten vielä kokonaan ja se meni sen! 5 estettä putkeen, wuhuu! :D Lähtö tapahtui pakkovalssilla, joten sitä treenattiin pari kertaa erikseen ja hienosti pieni heti tajusi tulla käteen. Putkeen piti heittää aika kaukaa ja lähteä itse rynnimään jatkoon, joten sitäkin tehtiin vähän erikseen. Putken jälkeen oli kaksi hyppyä melko suorassa linjassa ja se haki nekin ihan itse vaikka mä juoksin vierellä. Tehtiin myös A:n alastulolla 2on2offia ja vapautussanan kuuntelua. Hyvin alkaa tämäkin sujua. Mä ehkä kohta ryövään Urhon itselleni agikoiraksi. ;)

maanantai 11. helmikuuta 2013

Jokaiselle jotakin

Minnille aksaa, Priimalle aksaa, Pimulle hakua, tokoa ja aksaa, Urpolle hakua ja tokoa. Vain Nelli jäi tänäkin viikonloppuna ihan ilman treeniä. Karua eläkeläisen elämää. :( Pääsi se sentään eilen vähän juoksentelemaan kaksin Minnin kanssa meidän lähimetsään, mutta sekin lenkki loppui turhan lyhyeen kun cavalierit muuttuivat hangessa lumipalleroiksi.

Viime perjantaina mulla oli koulutusvuoro agivalkun kouluttamassa ryhmässä, mutta Jussi ystävällisesti meni tuuraamaan mua Urhon pentutokoon ja Levekin treeneihin. Kuulemma ihan jees oli mennyt, mutta ihan vielä en saanut Urhon toko-vastuuta vieritettyä takaisin Jussille. Illalla nappasin vielä Priiman meille taas yökylään.

Lauantaina sitten Priiman ja Minnin kanssa YLÖKKin agiwars-epiksiin. Tällä kertaa olin jopa ajoissa paikalla ja varmistin etukäteen, että kaikki möllit tutustuu samaan aikaan, joten en edes myöhästynyt rataantutustumisesta. Möllien rata sisälsi pelkkiä hyppyjä ja putkia, joten se oli pieni pettymys. Muutamaan kohtaan suunnittelin vastakäännöksen, mutta enpä muista tuliko niitä edes toteutettua radalla vai mentiinkö ihan perusohjaamalla. Priima oli taas hieman epävarma hallissa, eikä oikein pystynyt leikkimäänkään siinä ahtaudessa, joten vauhtia ei juuri ollut. Rata meni kuitenkin melko jees, alussa tuli pieni moka kun olin liian edellä ja sain sen kiertämään hypyn. Muuten Priima meni just niin kuin näytettiin, joten yhdellä mokalla maaliin. Maalissa heitin pinkin pallon palkaksi ja siinä vaiheessa Priima pystyi jo vähän vinguttelemaan sitä. Oikeasti se meidän moka olisi ollut hylly, koska Priima livahti hypyn alta, mutta kuulemma meidän tuloksissa oli vain vitonen siitä ja sijoitus ilmeisesti 5.

Kisaavien rata oli sitten vähän hankalampi ja koiraa piti parissa kohtaa ihan tosissaan kuljettaa näpeissä ansaesteiden ohi. Kontakteista oli A ja keinu. En ilmoittanut Priimaa, koska se ei edelleenkään pystynyt rentoutumaan hallissa kunnolla, joten menin vain Minnin kanssa. Minni meni ihan normityyliin ja teki perusvarman nollan. Ihan huippunopeutta ei kyllä menty senkään kanssa, mutta aika riitti 2. sijaan. Vielä olisi yksi osakilpailu jäljellä ja Minnillä lienee ihan hyvät asemat päästä palkinnoille cupissa.

Illalla vielä tallille tokoilemaan Pimun ja Urhon kanssa. Pimu teki VOIVOI-luokkaa. Liikkeestä istuminen ja tunnari kisamaisesti ja ihan ok. Pientä seuraamista tehtiin myös, mutta keuli aika pahasti. Sinänsä positiivinen ongelma, sillä kokeessa jätättää aina. Tehtiin myös vähän kaukoja ja loppuun ruutu pitkältä matkalta kun saatiin väliaita avattua. Noin 10m lähetyspaikasta vasempaan sattui lojumaan yksi merkkitötsä ja jotenkin kummasti Pimu lähti sinne tekemään merkkiä joka kerta kun lähetin ruutuun. :D Lopulta loppui huumori ja keräsin tötsän pois. Sitten löytyi ruutukin ihan kerrasta, mutta olipahan outoa.

Urho teki taas vaihteeksi perusasentoa. Se on vaan niin vaikeeta kun koira on ihan väärän kokoinen. Mun kädet on tottuneet palkkaamaan Pimun korkeudelle. :D Tehtiin myös hyppyä ja ruutua tosi pitkältä sekä lelulla että kosketusalustalla.

Sunnuntaina loppui Pimun agisaikku kun treenailtiin Pro Canisilla yhden perutun treenikerran korvaavat treenit. Sujui ihan odotetusti, eli reikä päässä ja siivekkeet kaulassa ensimmäinen kierros. :D Toisella sitten vähän rauhotuttiin ja saatiin mentyä ihan nättejäkin pätkiä. A:n kontakti oli unohdettu ihan täysin, mutta keinun teki oikein nätisti joka kerta. Tästä tää taas lähtee!

torstai 7. helmikuuta 2013

Priima-agia

Eilen treenailin Priiman kanssa Minnin ryhmässä ja se meni kyllä vähintääkin yhtä hienosti kuin Minni. Edelleen palkkana oli pieni vaaleanpunainen vinkupallo ja sehän kiihdytti Priiman mukavaan vauhtiin ja se jopa hieman möykkäsi radan reunalla kun muut meni! Jihuu, se alkaa ehkä syttyä tähän lajiin vihdoinkin. Mentiin aika suoraviivaista rataa, mutta oli siellä pari takaakiertoa ja vastakäännöksen paikkaakin. Priima osasi hienosti kaiken ja meni just sinne mihin sitä ohjattiin. Harvinaista bc-agiterapiaa. :)

Harmillisesti Priin ja Proon hoitoaika alkaa tulla jo täyteen ja pian joudutaan luopumaan ihanasta kaksikosta. Voisin kyllä melkeinpä koska vaan vaihtaa Urhon jompaan kumpaan. Sen verran helppoja tapauksia molemmat. No, on Urhokin jo vähän kehittynyt, sillä otettiin siltä vesikuppi pois yöksi ja yöpissailu loppui siihen. Tai on meillä olohuoneessa pienempi vesikippo koko ajan esillä, mutta Urho ei juo siitä vaan lotraa nimen omaan sillä isommalla. Jos sillä oikeasti olisi jano, niin eiköhän se joisi sitten tuosta olohuoneen kiposta, joten ihan silkkaa pelleilyä se veden latkiminen on ollut.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Pientä aksaa

Koska Pimu on vielä agista tauolla eikä päästy Mouhiksen treeneihin, varasin tiistai-illalle SDP:ltä vuoron Priimalle ja Urholle. Tarkoituksena oli taas hinkata Urhon kanssa hyppyjen suorittamista ilman näkyvää lelua ja Priimalle hyvän mielen vauhdikasta agiepävarmuudenpoistotreeniä. Hyvin onnistui molemmat.

Urho ensin. Otin sille nyt palkaksi Miikulta pentumiittingissä saadun pikkupalleron (onkohan se nyt cuz) ja sehän osoittautuikin oikein mieleiseksi. Aloitettiin yhdellä hypyllä ja käskin Urhon hypätä aina kun sen focus kääntyi esteelle, eikä muhun. Hyvin alkoi tajuta ja saatiin tehtyä sama jo kahdellakin hypyllä ilman että välissä ryysittiin ohjaajan päälle. Olisko vihdoin joku lamppu syttynyt? Parhaimmillaan päästiin kolme hyppyä ilman lelua, huippua edistystä! Tehtiin myös mustaa putkea takanaleikaten, joka olikin pienelle pojalle vähän hankalaa. Tämä putkihan mahdollisesti myös syö pieniä cavaliereja, joten ei mikään ihme. Toisella kiekalla tehtiin puomin alastulolla 2on2offia muuten ihan jees, mutta vapautussanaa ei ole edelleenkään täysin sisäistetty.

Pikku-Priima kiihtyi Urhon treenien aikana ihan mielettömästi kun Urho vingutteli palleroansa ja oli tositosi kiinnostunut lelusta, joten palkkailin sitä sitten sillä samalla. Tehtiin ensin ihan suoraviivaista rataa ja nyt oli ihan mukavasti vauhtia. Sitten treenailtiin vastakäännöksiä, jotka oli aluksi vähän ihmeellisiä pienen bordercollien mielestä ja rima kolisi, mutta alkoi sujua jo ihan kivasti. Treenattiin myös erikseen 2on2offia A:lla ja erityisesti vapautussanaa, joka on Priimallakin vähän vielä hakusessa ja vapautuu milloin mistäkin liikkeestä.

Priima pääsee tänään vielä tuuraamaan Minniä tallille ja taidanpa ottaa Pro:nkin reissuun mukaan, että sekin pääsee välillä vähän haistelemaan kotikuntansa hajuja. Molemmat on kyllä olleet erittäin reippaita ja helppoja hoitolapsia. Hihnassa nämä maalaistollot ei tosin osaa tehdä tarpeitaan, mutta onneksi on aidattu piha ja metsää lähellä. Pimukin lämpeni jo Priimalle ja suostui eilen leikkimään sen kanssa metsälenkillä. Pro:lle sen pitää vielä vähän irvistellä, varsinkin kun Pro yrittää kovasti mielistellä Pimua. Pro on kyllä sellainen sohvamönkijä, että siinä jää cavalieritkin kakkoseksi tai varsinkin alle kun eräs möngertää syliin. Ihme kyllä Minni ei ole vielä hermostunut sille vaan lähinnä vaan väistää kun sohvaeläin mönkii yli.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Pimu is back!

Jee, eilen päästiin kunnolla tokoilemaan Pimun kanssa. Saikku on nyt siis virallisesti ohi, paitsi agin osalta. Pimu pääsi eilen myös ekaa kertaa leikkauksen jälkeen lenkkeilemään ilman hihnaa, joten nyt aletaan elämään taas normaalisti.

Tehtiin tallilla taas vain puolella kentällä ja kaksi kierrosta. Paikallaoloihin ei osallistuttu, kun toisen masu on vielä niin karvaton, että kylmähän sille varmaan olis tullut. Ekalla kiekalla koitin seuraamista lukuunottamatta kaikki voittajan liikkeet läpi, jotta saatiin jonkinlainen kuva, mitä me osataan. Ja osataanhan me. Pimu oli ihan pähkinöinä kun pääsi vihdoin treenaamaan, joten lievää ylivirettä oli ilmassa. Liikkeestä istuminen, ruutu, tunnari erittäin ok. Hyppynoudossa sattui työtapaturma kun heitin niin vinoon ettei palauttanut hypyn kautta. Toisella yrityksellä osasin heittää paremmin ja onnasi tämäkin. Metsku ja luoksetulo myös hyvin. Kaukoissa teki kaikki vaihdot, mutta tekniikka on hajalla ja eteni. Tältä pohjalta siis lähdetään viimeistelemään kisakuntoa kolmen viikon päästä olevaan kokeeseen. Ihan hyvältä siis näyttää.

Toisella kiekalla saatiin väliaita avattua, kun koiratanssijat lopetteli etuajassa ja tehtiin superpitkältä matkalta ruutu. Ja mä osasin stopata sen ajoissa, hyvä mä! Tehtiin myös luoksetulo kisamittaisena ja siinä ihan superhieno stoppi, mutta makuun tuli läpi. OHO. Tätä sitten pari kertaa uusittiin.

Urho oli mukana ja pääsi ihan lopussa halliin vähän opettelemaan käyttäytymistä. Ehkä puoli minuuttia se katseli tilannetta ja sitten pääsi suusta HAU! Roudasin sen saman tien ulos ja hetken päästä tultiin takaisin. Sitten pystyi jo olemaan hiljaa. Pimun kanssa lenkkeillessä se on nyt alkanut huutamaan myös vastaantulijoille, koska reagoi Pimun jännittyneisyyteen. Yksinään tai cavojen kanssa Urho pystyy olemaan ihan nätisti. Myös Priiman ja Pron kanssa lenkkeillessä ei ole ollut ongelmaa. Pimu on siis syypää tähänkin. :D Jonkinlaista mörköikääkin on ollut havaittavissa ja viikonloppuna Urholla oli suuria vaikeuksia uskaltaa tulla autoon etupenkille ja SDP:n lämmityslaitekin oli yhtäkkiä ihan kauhea ilmestys.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Minni Vantaalla

Mulla oli lauantaina taas Minnin kanssa laatuaikaa, kun käväistiin Vantaalla Vuokkoset-areenalla kisaamassa pari starttia. Paikka oli kyllä erittäin kiva ja lenkkimaastot tosi mahtavat. Tuonne täytyy lähteä toistekin. Tuomarina mineillä taas Anne Savioja ja radat oli ihan mentävissä.

Ekalla radalla mietin pitkään miten ohjaan Minnin kepeille ja pieleenhän se sitten meni. Olisi pitänyt vaan vetää vauhdilla toiselle puolelle, kun torstain treeneissäkin se osasi sen niin hyvin, mutta menin sitten taas lähettämään avokulmaan seisomalla itse paikoillaan, kuten olisin Pimun ohjannut. Eihän Minni edelleenkään etene yhtään jos mä en liiku, joten tästä eka moka. Toinen moka sitten ihan perus takaakierto, jossa ei pitänyt olla mitään vaikeeta. Jotenkin Minni vaan änki itsensä mun selän takaa hypyn väärin päin. Loppuradalla testailin sitten mm. vastakäännöksiä ja niistoa ja onnasi erittäin hyvin. Puomin kontaktilla loikkasi törkeästi mun käden yli, joten tätä sitten hieman hinkattiin lämppäesteillä ratojen välissä.

Toisella radalla sitten päätin, että nolla tehdään vaikka väkisin. Muuten ihan perusrata, mutta A:n jälkeinen kuvio oli tosi hankala ellei voinut jättää koiraa A:lle. Riskillä oli siis pakko vetää ja jättää alastulokontakti herran haltuun. Minni meni oikein pätevästi koko radan ja toiseksi viimeisenä esteenä ollut puomikin otettiin sitten erityisen varman päälle. En ollut varma maalissa oliko A:lta tullut loikka vai ei, mutta nolla meille ilmestyi tulostaululle, joten riski kannatti tällä kertaa. Sijoitus tosin oli vasta 10./48 etenemällä 3,95m/s.

Ihan jees menoa siis taas Minniltä ja tosi hyvässä kunnossa se on pysynyt edelleen. :) Pakkojuottamista harrastetaan joka päivä ja vielä extra-paljon kisoissa/treeneissä. Lisäksi oon pitänyt sillä nyt paksua takkia back on track -verkkoloimen sijaan aina treeneissä/kisoissa, vaikka ei olisikaan pakkasta ja ratojen välissä tietty tehty edelleen kunnon pitkät lenkit ja pakkopissatus, että lähtee kuonat liikkeelle. Kevättä odotellaan, että saisi sheivata siltä tuon hormonipörrökarvan pois. Melkein jo hävettää kisata sen kanssa, kun se näyttää tosi lihavalta tuon joka suuntaan sojottavan pörrön kanssa. Oikeasti se on nyt laihimmassa kunnossa mitä se on ikinä ollut.

Urhon kanssa tokoiltiin perjantaina ensin pentukurssilla ja sen jälkeen taas Levekin vuorolla. Pentutokossa oli aiheena häiriöt ja ne todellakin oli Urholle hieman liikaa. Miikku kylvi kentän täyteen ruokakippoja ja leluja, joten arvata saattaa pystyikö Urho sen jälkeen tekemään enää mitään. Ei edes kyennyt leikkimään kunnolla. Ruoan vetovoima oli vaan niin valtava kun vielä kasvattajatäti kävi niitä kippoja jakelemassa, niin tottakai ne oli sen mielestä kaikki tarkoitettu pikku-Urholle. Kyllä se sitten vähän maahanmenoja pystyi tekemään sivummalla ja lopputunnista luoksetulon kippojen keskellä, mutta olipahan vaikeeta. Levekin vuorolla tehtiin muistaakseni perusasennon hinkkausta, hyppyä ja luoksetulo.

Tällä viikolla vihdoin Pimu pääsee myös tokoilemaan! Saa nähdä mitä se enää osaa. Tällä viikolla on myös vähän erilaista äksöniä kun hain eilen Miikulta Pron ja Priiman meille hoitoon. Urholla koitti siis onnenpäivät, kun sai leikkikavereita. Priiman päänmenoksi on kaavailtu aksatreenejä tälle viikolle, Pron tehtävä on toimia sohvakoirana ja näyttää söpöltä.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Urhon ja Minnin treeniviikko

Pimu on jatkanut huilaamista, joten Urho ja Minni on päässeet taas tuurailemaan. Maanantaina käytiin Pimun kanssa Vethausissa kontrollissa ja haavat näytti sen verran hyvältä, että saatiin lupa palata normaaliin elämään pikku hiljaa. Lenkkejä on nyt pidennetty, mutta edelleen mennään vain hihnassa. Ensi viikolla ajattelin tehdä paluun tokotreeneihin ja seuraavalla viikolla sitten aloitellaan varovasti aksaa.

Keskiviikkona Urho oli taas mukana tallilla tuuraamassa Minniä mun kouluttamassa ryhmässä. Tein sen kanssa vain yhtä hyppyä ja kontaktitraineria. Kontakti oli kyllä melko pätevää taas, mutta vapautussanaa se ei vielä ole sisäistänyt vaan lähtee käden heilautuksella. Alettiin treenailla nyt sitäkin. Yhdellä hypyllä (rima 25cm) yritettiin saada Urhoa hakemaan esteitä itsenäisesti ilman ohjaajan päälle ryysäämistä. Olipahan vaikeeta. En tiedä saadaanko tuota koskaan mun taidoilla mihinkään kuntoon. Lelulle kyllä ampuu hienosti, mutta jos ei hypyn takana ole lelua näkyvissä, niin hypätään pää ohjaajaa kohti kenottaen ja usein ryysitään myös koko hypystä ohi kun saalistetaan juoksevaa ohjaajaa.

Torstaina Minni pääsi valkkutreeneihin tuuraamaan Pimua ja olipahan kivaa! Teemana oli rata ja treenattiin jossain agi.fi-lehdessä ollutta 24 esteen rataa, joka sisälsi mm. kepit neljä kertaa hankalista kulmista. Eka yritys tietty nollalla läpi ja sitten hinkkailtiin paria käännöstä vähän tiukemmiksi ja koitin kepeille vähän epämukavia ohjauksia ikuisten myöhässä olevien pakkovalssien sijaan. Toisella kierroksella taas koko homma nollalla läpi, vaikka tein kaikki kepeille menot pienellä riskillä. On se vaan niin helppoa kun on helppo koira. :)

Toivottavasti Minnin nollaputki jatkuu huomenna Vantaalla, jossa kisataan kaksi agirataa.