keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hiljaiselo jatkuu

Hyvä tokotreeniputki katkesi yllättäen kun meidän pieni kenneltyttö päätti ponkaista maailmaan vähän etuajassa 29.11. Ihan heti ei päästä jatkamaan treenailuja, sillä itselle tuli sektion takia vähän pidempi saikku kuin mitä odotin. Loppuvuosi otetaan siis vielä hyvin rauhallisesti, mutta toivottavasti tammikuussa päästäisiin jo takaisin kentille edes tokon merkeissä.

Jussi on silti ahkerasti aksaillut bortsujen kanssa, kävivätpä jopa epiksissäkin taas viime perjantaina. Urho ohitteli esteitä ja Pimu tiputti rimoja, mutta tulipahan taas hyvää kisakokemusta Jussille. Treenit jatkuu molempien kanssa vielä ensi viikon ajan Mouhiksellakin, mutta Pimulle en ota sieltä enää vuoden vaihteen jälkeen treenipaikkaa. Käydään siellä sitten silloin tällöin vain tuurailemassa, kun pääsen itse juoksukuntoon.

Mun sairaalassaolon aikana Urho oli päättänyt vähän äijäillä täällä kotona ja alkanut jatkuvasti murista cavaliereille. Tämä touhu loppui kyllä melkein heti kun kotiuduin, vaikka Urho oli koirista ainoa joka ei tullut mitenkään tervehtimään mua kun palasin kotiin. Parin päivän mulkoilun jälkeen sekin tosin palasi normaaliin ja nykyään käy jo moikkailemassa vauvaakin aina välillä. Muuten vauvasta kiinnostunein on aivan odotetusti ollut Minni. Se kun on aina tykännyt vauvoista. Pimu ja Nelli on käynyt vain pari kertaa nuuhkimassa.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Parasta A-ryhmää

Urho liittyi Pimun seuraan parhaaseen A-ryhmään, eli lonkka- ja kyynärkuvat tuli kennelliitosta arvioilla A/A ja 0/0. Huippuhienoa! Selkäkuvien virallisia arvioita joudutaan vielä odottamaan sekä Pimun että Urhon osalta, mutta eipä niissä ainakaan alustavasti kuvaavan eläinlääkärin, Juha Kallion, mielestä mitään näkynyt.

Viime aikoina ollaan ryhdistäydytty toko-rintamallakin kun olen itse ollut paremmassa kunnossa. Urho edistyy kerta kerralta, joten kyllä siitä vielä hieno tokoeläin kesään mennessä tulee. Pimu on lähinnä höntsäillyt VOI- ja EVL-liikkeitä, sen kanssa kun ei ole lääkityksen takia mitään tietoa koska päästään seuraavan kerran kokeeseen. Jussi on jatkanut aksailuja molempien kanssa ja nyt alkaa Pimunkin kanssa jo sujua oikein mallikkaasti. Viime perjantaina olin mukana Mouhiksella vakoilemassa Urhon treenejä, ja kyllä olikin pätevää! Kepit vaan vielä kuntoon, niin tervemenoa kisoihin.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Lääkitykset kohdilleen

Viime aikoina ei olla puuhasteltu juurikaan mitään, paitsi lihotettu eläinlääkärien lompakoita. Tai onhan Jussi onneksi aksaillut sekä Pimun että Urhon kanssa ja tehtiinpä me jotain viestin tynkääkin ja esineruutua yks päivä. Oma kondis alkaa vaan tuon maha-asukin takia olla jo niin surkea, että hyvä kun saan itseni roudattua edes tuohon omaan pihaan tokoilemaan. No, viimeistään reilun kuukauden päästä helpottaa, ja sitten toivottavasti pääsee pian jo kunnolla treenailemaan tai edes lenkille.

Lääkäriin on viime viikkoina päässeet Nelli ja Pimu. Pimun kolmannen virtsatietulehduksen jälkeen saatiin tulehduskierre onneksi vihdoin katkeamaan, eikä kontrollinäytteissä enää kasvanut bakteereja. Melkein heti viimeisimmän ab-kuurin loppumisen jälkeen alkoi kuitenkin taas vuotaa pissaa öisin, joten viime viikolla aloitettiin Propalin-lääkitys virtsankarkailuun, eikä yöpissailua ole enää sen jälkeen ollut. Propalinia syödään nyt ainakin kuukauden verran ja jos oireet häviää sillä, niin sitä jatketaan pahimmassa tapauksessa Pimun loppuikä. Lääkkeellä on kahden viikon doping-varoaika, joten toivottavasti siitä voisi pitää taukoa edes jossain välissä, niin pääsisi vielä joskus kisaamaankin. Muuten alkaa mun kisakoirat käydä vähän vähiin. :( Pääasia kuitenkin, että Pimu voi nyt hyvin.

Nellin kanssa käväistiin viikko sitten Oivassa sydänkontrollissa, sillä se on voinut hieman heikosti viime aikoina. Sydän tsekattiin ultralla ja tilanne oli pysynyt melko ennallaan, mutta keuhkoihin oli kertynyt nestettä ja ne kuvattiin. Kuvissa ei näkynyt mitään vakavempaa, joten aloitettiin sille nesteenpoistolääkitys entisen sydänlääkkeen lisäksi. Nyt vanha rouva onkin ollut paljon pirteämpi, joten ihan vielä ei tarvinnut alkaa kaivaa sille kuoppaa. ;)

Minni on piirinmestaruusaksojen jälkeen lähinnä viettänyt aikaa Nellin seuraneitinä ja lepäillyt. Ei ole siis aksaillut yhtään ja lenkitkin on olleet Nelli-mittaisia. Melkoista eläkeläistouhua siis silläkin, mutta kyllä mä yritän siitä vielä aksakoiran tehdä kunhan vaan pääsen taas treenailemaan. Voihan olla, että Jussikin vielä innostuu sen kanssa aksailemaan tämän vuoden puolella, mutta aika hiljaista on ollut. Minni täyttää helmikuussa jo 8 vuotta, joten saa nähdä minkälaiseen kisakuntoon se enää saadaan.

Onneksi meillä on sentään Urho-boy. Siinä riittää kyllä treenattavaa ihan yllin kyllin ja moneen lajiin, ettei ihan vähään aikaan tarvitse lähteä pennun ostoon. Aksa alkaa sen osalta näyttää kyllä jo tosi hyvältä ja ihan jo sormet syyhyää päästä itsekin koittamaan sitä radalla. Ainakin alustavasti mulle on lupailtu, että saan ohjata sitä aina välillä, varsinkin jos Pimu ja Minni ei enää kisaradoille pääse.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Lekurireissuja

Viime viikolla lihotettiin eläinlääkärien lompsia kahteen otteeseen. Pimulla alkoi taas pissa vuotaa öisin, joten torstai-ilta vietettiin Reviirissä. Edellisen ab-kuurin loppumisesta oli taas kulunut se pari viikkoa, joten vähän tätä osasin jo pelätäkin. Pimusta otettiin taas pissanäyte suoraan rakosta ja se meni viljeltäväksi. Perjantaihin mennessä näytteessä oli jo kasvanut sen verran bakteereja, että aloitettiin vanha tuttu ab-kuuri. Tarkemmat tulokset tulee tällä viikolla ja sitten varmistuu millä lääkkeellä tulehdusta yritetään tällä kertaa häätää. Jo kolmas pissatulehdus siis tänä syksynä, joten pikku hiljaa täytyisi joku ratkaisu löytää. Toisaalta hyvä, että pissan vuotaminen on johtunut tulehduksista, ettei ole vielä ainakaan jouduttu pysyvälle virtsankarkailulääkitykselle.

Lauantai vietettiin sitten Eläinystäväsi lääkärissä kimppakuvauksen merkeissä. Paikalla oli koko Urhon pentue ja pari ylimääräistä (Pimu + äitinsä Tuittu). Suureksi yllätykseksi Urhon luustosta ei löytynyt mitään vikaa! Lonkkien ja kyynärien lisäksi siltä kuvattiin selkä ja olat. Pimulta kuvattiin selkä ja siinä samassa myös lonkat, eikä mitään vikaa löytynyt siitäkään. :)

Sunnuntaina tokoiltiin/aksattiin tallilla. Urho teki ruutua, noutoa, kaukoja, pientä seuraamista ja yritti ottaa osaa paikallamakuuseen, mutta ei pystynyt olemaan piippaamatta kun toisella kentällä aksattiin. Nouto on sillä kyllä niin huippuhyvä! Kiva, että jotain edes osataan. Pimu teki seuraamista, ruudun, metallinoudon ja tunnarin. Loppuun Urho vielä aksaili Jussin kanssa lähinnä keppejä ja keinua, mutta veti ne vähän rataakin. Niin hienosti niillä sujuu, että saa nähdä kuinka pitkään ne malttaa odotella kisauran korkkausta.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Epistä ja viestiä

Lauantaina käväistiin Miikun kanssa katsastamassa agi.fi-halli episten merkeissä. Jussi osallistui ekaa kertaa Urholla mölleihin ja Pimulla kisaaviin. Maxi-möllien rimat oli 50cm, joten uskaltauduttiin ilmoittaa Urho maxeihin medien sijaan. Rata oli ihan perusmölli sisältäen puomin. Ainoastaan lopussa oli vähän tiukka paikka suoran putken jälkeen, kun moni ohjaaja yritti ehtiä putken jälkeen työntämään koiran seuraavalle hypylle ja jalkoihinhan ne sieltä putkesta tuli. "Pakotin" Miikun ja Jussin ohjaamaan koiransa putken toista puolta, ettei tule ylimääräisiä ruumiita, vaikka sillä ohjauksella joutui tekemään takanaleikkauksen hypylle.

Urho oli kyllä oikein pätevänä! Vieras paikka ei haitannut sitä yhtään ja hyvin pystyi keskittymään. Hieman tuli esteiden ohituksia kaarteessa, kun se jäi vaan jotenkin Jussin käteen ihan kiinni. Toisaalta Jussikin ehkä teki hieman turhaa haltuunottoa parissa kohdassa. Urho meni radan kaksi kertaa ja ekalla yrityksellä jumiutui siihen takanaleikkaukseen ja meni sitten hypyn väärin päin. Toisella yrityksellä tämä onnasi, mutta muuten ohitti sitten kolme hyppyä, joten siitäkin hyl. Puomi meni oikein hyvin molemmilla kerroilla ja hyvin irtosi putkiin. Pari rimaa vähän kolisi, mutta eipä tippunut yhtään, joten hyvä alku episuralle. Harmi, ettei saatu tulosta Urholle, sillä luokassa oli vain kolme osallistujaa. Miikku "joutui" sitten patsastelemaan ihan yksin palkintopallilla Priiman kanssa. :)

Kisaavien rata oli myös ihan kiva. Pimu meni myös kahteen kertaan, ekalla yrityksellä tehtiin kisamaisesti ja toisella palkattiin kontaktit, ne kun oli vähintääkin ilmavat ekalla kiekalla. Pimukin oli oikein pätevä! Ekalla yrityksellä jätti kepit kesken kun Jussi jäi liiaksi jälkeen ja kaksi rimaa tuli, joten tulokseksi 15. Maxeissa ei tullut kuin kaksi tulosta, joten Pimu pääsi palkinnoillekin! Toisella yrityksellä Jussi palkkasi kaikki kontaktit, joten hyl, mutta tämä rata selvitettiin muuten paremmin. Vain kaksi rimaa alas, eikä muita virheitä. Vähän vielä treeniä ja kokemusta Pimun ohjaamisesta Jussille, niin alkaa rimatkin pysymään paremmin.

Sunnuntaina viestiteltiin Miikun metsissä pitkästä aikaa. Ensin tehtiin Urholle ja Pimulle helpompi treeni ja molemmat juoksi vain kolme pätkää. Urho lähetettiin edellä ja Pimu perässä. Hyvin meni muuten, mutta viimeiselle osuudelle Pimu ei lähtenyt, vaan meidän piti Miikun kanssa vähän huudella sitä A-pisteelle. Huutelun jälkeen juoksi reippaasti.

Sitten varsinaiseen treeniin, eli Roihu, Priima ja Urho Jussin mukana metsään ja me jäätiin Miikun kanssa taas A-pisteelle. Tarkoituksena oli tehdä vähän vaikea treeni ja siinä kyllä onnistuttiin, sillä läskiksi meni Urhon ja Priiman osalta. Roihu oli porukasta ainoa pätevä ja juoksi kaikki 5 osuutta. Ensimmäiset kaksi osuutta meni vielä kaikilta hienosti järjestyksellä Roihu, Urho, Priima. Kolmannelle osuudelle Jussi lähetti Priiman Roihun jälkeen ja sepä ei sitten juossutkaan vaan kääntyi takaisin. Seuraavaksi yritti lähettää Urhoa, mutta sekään ei löytänyt perille, vaan tuli jonkin ajan päästä takaisin. Oli ilmeisesti vaan juossut polkua pitkin vähän vikasuuntaan. Sitten lähetettiin A-pisteeltä Roihu takaisin Jussin luo metsään ja Jussi yritti sitten sen perässä saada Urhoa ja Priimaa juoksemaan A-pisteelle. Jussi lähetti Roihun melkein heti takaisin A-pisteelle, Urhon heti Roihun perään ja Priiman Urhon perään, mutta molemmat oli taas tulleet takaisin. Roihu selviytytyi ainoana uskollisesti perille. Pölvästikaksikolle helpotettiin sitten reilusti tilannetta ja Jussi käveli niiden kanssa sen verran takaisin päin metsästä, että pääsi hämäävästä polusta ohi ja lähetti molemmat siitä A-pisteelle. Lisäksi Miikku piti sopivasti mölyä ja Roihuakin haukutettiin avuksi. Vihdoin ne sitten osasi tulla perille, tosin Priima tuli ennen Urhoa, joten mitä lie olivat vielä siellä metsässä säätäneet. Hyvin oli kyllä kaikilla muistissa mikä on homman nimi, todennäköisesti se polku oli vaan hämännyt liikaa.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Taas saikkua, vähän treeniä ja kisaamistakin

Ei päästykään kokeilemaan käytännössä miten lelupalkka toimii tokokisoissa. Pimu alkoi taas pari viikkoa sitten lirutella öisin allensa ja joutui uudelleen ab-kuurille. Tällä kertaa rakko myös ultrattiin ja otettiin pissanäyte neulalla rakosta. Ultrassa ei näkynyt mitään erikoista, mutta pissassa oli vähän bakteereja. Näyte vielä viljeltiin, jotta saatiin selvyys bakteerien laadusta. Tämän ab-kuurin pitäisi auttaa vaivaan, mutta hieman epäileväinen olen, joten saa nähdä miten käy kun kuuri loppuu. Pimusta otettiin myös verinäytteet, joissa kaikki oli ok.

Saikusta huolimatta ollaan vähän treenailtukin, mutta tokomotivaatio on aika kadoksissa, kun ei päästä kokeisiin. Urho on aksaillut ahkerasti ja vähän on myös sen kanssa tokoiltukin. Pieni on edelleenkin vaan niin pätevä.

Minni sen sijaan on päässyt Jussin kanssa kisaamaan ja kerran on treenattukin. Takkujen kisoissa 14.9. aloiteltiin koirakon kisauraa ihan kivasti, yliaikavitonen ja niukasti yliaikainen nolla. Vähän rohkeammin olisi pitänyt Minniä viedä radalla, niin olisi aikakin riittänyt.

Viime lauantaina vietettiin koko päivä piirinmestaruuksissa. Minni kisasi Jussin kanssa yksilöissä, mutta joukkueeseen vaihdettiin ohjaajaksi Einari kun Jussilla tuli selkä kipeäksi. Yksilöhyppäri oli ihan hullun vaikea ja aika utopistisen tiukka, mutta niin vain Minni oli niiden 15 koirakon joukossa, jotka tältä radalta saivat veivattua tuloksen. Yliaikaa tosin hirmuisesti ja keppien aloituksesta vitonen. Agiradalla ohjaaja alkoi hosua, joten sieltä kolmen kiellon kautta hyl eikä tulosta piirinmestaruustaistossa. Joukkuerata olikin jännää katsottavaa. Minni ei ollut koskaan ennen mennyt Einarin kanssa, mutta pienellä namilahjonnalla lähti reippaasti "vieraan" miehen mukaan. :) Radalla tuli kepeiltä vitonen ja lopussa mentiin yhdestä putkesta ohi ja Minni kiersi sitten samalla koko putken, mutta muuten meni oikein kivasti. Einarin yhden miehen show oli lopulta sen verran ylivoimainen näytös, että sillä irtosi joukkuepiirinmestaruusvoitto! Minnille toinen laatuaan. :)

Seuraavaksi pitäisi katsella Urholle epiksiä ja Minnille virallisia kisoja. Urhon pentueen luustokuvauksetkin on jo muutaman viikon päästä ja samalla kertaa kuvataan varmuuden vuoksi myös Pimun selkä.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Uusia keinoja

Viikonloppuna kokeilin jotain ihan uutta Pimun kanssa, eli lelupalkkaa tokossa! Ajatus lähti siitä, kun treenailin Urhon kanssa omassa pihassa tokojuttuja pelkän kämäsen narulelun voimin, enkä jaksanut lähteä kaivelemaan Pimun vuorolle sisältä nameja. Päätin, että samalla palkalla mennään, ja jos ei leiki niin saa olla leikkimättä, mutta joutuu silti tekemään.

Pimuhan innostui ihan huolella. Alkuun oli normityyliin erittäin lahna, ja teki ahdistuneessa mielentilassa, mutta rentoutui tosi äkkiä kun leikittiin. Lopulta se alkoi jopa haukkua! Tehtiin vain seuraamista, liikkeestä istumista, luoksetulon stoppeja ja kaukoja. Ihme kyllä lelu kelpasi palkaksi jopa kaukoihin. Tällä taktiikalla jatketaan nyt ainakin jonkin aikaa, sillä ilmoitin Pimun jo kokeisiinkin ja pakko kokeilla jotain ihan erilaista valmistautumista. Tosin saa nähdä mahtaako se edelleenkään suostua leikkimään muualla kuin omassa pihassa, mutta sitä nyt ainakin yritetään. Tavoitteena seuraavassa kokeessa voisi olla vaikka saada huomautus koiran liiallisesta riehuttamisesta kehässä. :)

torstai 5. syyskuuta 2013

Urponen kehittyy

Pikku-U on jostain syystä viime aikoina ollut niin pätevä ja hieno, että ansaitsee ihan oman kirjoituksen. Pakko myöntää, että mäkin alan vähitellen tykkäämään siitä, vaikka osaa se edelleen ärsyttäväkin olla. :) Ehkä voisin jopa kohta alkaa kutsua sitä vain Urhoksi Urpon sijaan, sen verran on aivoja tullut.

Ensinnäkin tiistaina Jussi oli menossa tuuraamaan mua Mouhijärvelle Pimun kanssa, joten Urholle piti keksiä jotain tekemistä. Päätin sitten vaan tokoilla omassa pihassa. Tehtiin ainakin pientä seuraamista, noutoa, luoksetuloa, kaukoja ja jääviä. Pieni oli niin pätevä! Se teki mm. liikkeestä maahanmenon ja seisomisen ihan kisamaisesti, vaikka treenattu on viimeksi varmaan joskus talvella. Luoksetulon teki myös ekaa kertaa ikinä ihan "oikeasti". No, törmäsihän se ja tökkäsi mua ikävästi haaroväliin kuonolla, mutta se tuli suoraan! Avon kaukot sujui myös ihan mallikkaasti ja 650g PK-kapulan nouto tosi siististi ilman mitään vempulointia ja pyörittelyä. Huippua! Ja se palkkaantui lelulla, mikä on niin hienoa. Siitä tulee vielä niin hieno tokoeläin ja niin paljon helpompi kuin Pimu. Harmi kun oma elämäntilanne ei nyt oikein mahdollista mihinkään säännölliseen ryhmään menemistä sen kanssa.

Pimu oli siis tiistaina Jussin kanssa Mouhiksella ja oli kuulemma mennyt sekin ihan pätevästi. Jonkin verran rimaa oli tullut, mutta se on ihan ymmärrettävää, kun sen kanssa pitää olla niin tarkka niiden kanssa, eikä Jussilla ole vielä paljoa kokemusta sen kanssa treenaamisesta. Pääasia, että mielentila pysyy hyvänä sekä koiralla että ohjaajalla.

Eilen mun kouluttamassa ryhmässä oli käynyt kato, joten Jussi tuli Urhon kanssa myös treenaamaan. He tekivät samaa rataa kuin muutkin (3-luokkalaiset) ja oikein hienosti meni. Rimat oli 40-45cm, eikä yhtään alas vaikka kovaa mentiin. U osaa kyllä hypätä niin paljon paremmin kuin Pimu ikinä. Todellinen luonnonlahjakkuus. Osaa jopa jo koota itsensä hypylle, jos tarvitsee kääntyä. Sujuvasti onnistui vastakäännökset ja niistot. Rytmityksissä oli vähän ohjaajalla parannettavaa, mutta muuten aivan loistavaa meininkiä. Kontakteista mentiin A ja puomi ilman vauhtia. Ylösmenot se otti joka kerta, mutta kyllä ne pitäisi treenata oikeastikin kuntoon ennen kuin niitä voi radalla ottaa. Kepit tehtiin kertaalleen kaikki 12 ja hyvällä tekniikalla se kyllä kauhoo matalana eteenpäin. Aloituksia pitää vielä treenata paljon eri kulmista, mutta hyvältä vaikuttaa.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Treeniä, saikkua, hoitoja ja synttärit!

Pimu-pieni täytti eilen 5 vuotta! Koira parhaassa iässä siis. :)

Pari päivää edellisen blogikirjoituksen jälkeen Pimpula jäi kiinni yöllisestä alleenkusemisesta, joten suuntasimme heti miten lääkäriin. Meiltä on koko kesän ajan löytynyt isompia ja pienempiä pissalänttejä aina välillä koirien nukkumapaikoilta, ja pääepäilty tähän asti on ollut Nelli. Isommat lammikot on tosin yleensä löytynyt Pimun nukkumasohvalta ja tällä kertaa oikea syyllinen jäikin rysän päältä kiinni. Pimun pissanäytteestä löytyi tulehdussoluja, joten saatiin ab-kuuri, vaikka oireet viittasikin enemmän steriloinnista johtuvaan virtsankarkailuun. Päätettiin syödä kuuri ja katsoa tilanne sen jälkeen uudelleen. Lirutuksia tuli vielä noin viikko kuurin alkamisesta, mutta sitten ne loppui kuin seinään, eikä vaiva ole enää palannut, joten taisi se sittenkin olla vaan tulehdus. Kontrollikäynnillä pissa oli puhdasta, mutta jatketaan kuitenkin tilanteen tarkkailemista.

Viime viikolla koko aktiivilauma (Pimu, Urho ja Minni) pääsi Turun koirafysiossa Tanjan käsittelyyn. Urho oli ekaa kertaa, mutta osasi lopulta olla melko nätisti. Pimu oli yllättävän hyvässä kunnossa ottaen huomioon Urhon aiheuttamat lukuisat törmäilyt. Minni oli myös ihan perusjuminen, ei mitään ihmeellistä. Urho oli saanut kaulansa ihan tuhannen juntturaan ja sitä hoidettiinkin sitten pitkään. Lukot saatiin lopulta auki, mutta hiki tuli sekä mulle että Tanjalle, kun yritettiin pitää kaikin voimin vastustelevaa Urhoa paikoillaan hoidon aikana. Kaulan käsittelyn jälkeen se onneksi rentoutui ja oli loppuajan ihan nätisti, jopa silmät kiinni välillä.

Minni ja Urho pääsi myös eläinlääkärille viime viikolla, kun molemmilta vanheni rokotukset. Minnin anaalirauhaset oli myös ihan tukossa ja ne tyhjennettiin samalla. Olipahan tiukassa ja paksua mönjää, ihan hävetti etten ole huomannut niiden vaivaavan. :( Urho painoi jo tasan 20kg! Kyllä se vähitellen alkaakin jo muistuttaa enemmän paimen- kuin vinttikoiraa, joten lihotuskuuri on näemmä alkanut tehota.

Vihdoin olen vähän ryhdistäytynyt myös Urhon tokon suhteen ja ollaan muutamaan kertaan jopa treenattu. Pieni on kyllä niin pätevä tokoeläin, että siitä voisi tulla vielä vaikka mitä. No ensi talvena sitten aloitetaan Miikun kanssa oikein tehotreenauskausi. Aksat on sujuneet Jussilta ja Urholta koko ajan vaan paremmin ja ne on jo huipputaitavia.

Pimun tokoilut junnaa vähän paikoillaan motivaationpuutteen takia. Pitäisi vaan saada itseään sen verran vielä niskasta kiinni loppuvuonna, että ilmoaisi sen johonkin kisoihin. Agilityt on myös nyt jäämässä pois mun osalta. Jussi treenaa Pimun kanssa loppuvuoden Mouhijärvellä ja kisaa sitten myös kunhan saavat yhteistyön pelaamaan. Minnikin pääsi pari viikkoa sitten vierailemaan Mouhistreeneissä Jussin kanssa ja teki tietty taas nollan. Piirinmestaruuksissa Jussi pääseekin sitten tositoimiin Minnin kanssa.

maanantai 12. elokuuta 2013

Se siitä

Lauantaina kisattiin Lempäälässä Pimun kanssa kolme rataa ja sunnuntaina Minnin kanssa kaksi, eikä kovin vahvasti mennyt. Tän vuoden agikisat taisi olla mun osalta tässä, ei vaan enää kunto/vointi kestä. Varsinaisesti kisaradoissa ei ole mitään ongelmaa, mutta kaikki se lämmittely/jäähdyttely ja jalkojen päällä oleminen mitä kisapäivä pitää sisällään tuottaa niin paljon pahaa oloa ja supistuksia, että ainakaan ilman kepoa en kyllä enää selviä. Eikä se oma juoksuvauhtikaan enää oikein ole kummoinen, joten parempi antaa koirat jonkun parempikuntoisen ohjaajan käsiin.

Ekalla radalla Pimulla oli ihan oletetusti ongelma muurin kanssa ja palikat alas. Siihen asti meni kyllä oikein näppärästi, mutta tiputuksen jälkeen hyppääminen meni epävarmaksi ja loppuradalla tuli vielä pari rimaa, joten tulos 15.

Toinen rata oli hyppäri ja taas siellä oli se prkleen muuri. Tosin tällä kertaa se onnistuttiin hyppäämään ihan reippaasti, mutta hyppääminen oli muuten edelleen epävarmaa, joten ainakin pari rimaa alas ja lopussa yhden hypyn ohitus eli hyl.

Kolmas rata oli sitten ehkä paras. Alun niisto/ihmisnuolihärdelli onnasi hienosti, ja se olikin meidän ainoa tavoite tälle radalle. Kepeillä sattui liukastuminen, joten siitä vitonen ja vielä ennen A:ta yksi rima alas. Muuten oikein kivasti ja loppusuorankin (mukaan lukien muuri!) Pimu meni hienosti ihan itse, kun ohjaaja lyllersi kaukana perässä. Kontaktit oli tosi hitaat koko päivän, sillä vaadin sen tulemaan alas asti.

Sunnuntaina sitten Minnin vuoro ja ohjelmassa kaksi agirataa. Ekalla radalla otettiin kaksi kieltoa, kun en vaan osannut ohjata pikkuista ja lähettelin sitä Pimu-tyyliin ihan liian kaukaa esteille. Lisäksi vielä ilmeisesti keinulta virhe, tai ainakaan muuta syytä en keksinyt kun tuloksissa luki meille 15.

Toisella radalla hukkasin sitten koiran noin viisi kertaa, joten olin melko pihalla koko ajan. Lopulta sain sen vielä hyppäämään yhden hypyn väärin päin, joten hylly. Puomin kontakti onnasi tosi hienosti molemmilla radoilla pysäyttämällä, eikä loikkinut yhtään.

tiistai 6. elokuuta 2013

VOIVOI tokoa

Eilen tokoiltiin taas Eteläpuistossa tavoitteellisten tokoilijoiden kanssa. Tarkoituksena oli tehdä korjaussarjaa sunnuntain episten pohjalta, mutta eipä kovin kehuttavasti mennyt. Liikkeestä istumiseen otin avuksi kissanruoan, joka tunnetusti korjaa kaiken.

Ekassa setissä tein kisamaisen seuraamisen ilman palkkaa ja sen jälkeen liikkeestä istumisen, josta kissanruokaa palkaksi. Erittäin hyvin meni.

Toisessa setissä tehtiin ruutu, tunnari ja liikkeestä istuminen. Ruutu oli pahasti hukassa, vaikka siellä oli kosketusalusta apuna. Pimu juoksi ihan ohi ja meni kovin tyytyväisenä omatoimisesti maihin pari metriä ruudusta sivuun. Just. Oli tosi hankalaa saada sitä sisälle ruutuun, mutta lopulta alkoi onnata. Mikähän ongelma tästäkin nyt on tullut? Tunnari sentään onnistui kerrasta. Sitten se istuminen. Ekalla yrityksellä jäi seisomaan, joten otettiin uusiksi ja sitten onnistui ja sai kissanruokansa.

Väliin tehtiin paikallamakuu ihan ok ja sitten vielä kertaalleen se liikkeestä istuminen. Ekalla yrityksellä jäi seisomaan, joten passitin sen siitä suoraan takaisin autoon. Hetken päästä uusi yritys ja meni vaihteeksi maahan, joten taas autoon hetkeksi. Kolmas kerta sitten onnistui ja Pimu sai kissanruokansa. Ei tähän oikein enää mitään muutakaan keinoa keksi. Virittelyissä tekee täpäköitä istumisia, mutta ei vaan millään pysty tekemään liikkeenä. Onneksi mokaili sentään tällä kertaa treeneissäkin, että päästiin korjailemaan.

maanantai 5. elokuuta 2013

Pienestä oli taas kiinni

Ilman mitään odotuksia lähdettiin Oriveden hellekisoihin lauantaina, mutta eipä ne kisat kovin paskemmin mennytkään ja palkinnoillekin päästiin. Tuomareina Virkkala&Sivonen ja harjoittelijana Hilpi Yli-Jaskari.

Pimun radat oli tuomariharjoittelijan käsialaa ja kovin suoraviivaiset. Ei mitään vääntöä ja kääntöä, vaan reilusti mentiin sinne mihin nokka näyttää. Ekalla radalla osuttiin kuin ihmeen kaupalla alun putki-puomierottelusta puomille, vaikka olin ihan varma, että putkessa ollaan. Olin jo varautunut kurvaamaan suoraan maaliin kun sinne putkeen se kuitenkin menee, mutta eipä mennyt ja jatkettiin rataa. Päästiin muurille asti ihan nollalla, mutta siitä palikat alas. Pimulla on ollut viime aikoina vaikeuksia hypätä muuria treeneissäkin, joten tiesin, että ottaa ponnua palikoista. A:lta sitten lipesi ihan kesken mun valssin alas, mutta jatkettiin kuitenkin matkaa. Lopussa tuli vielä yksi rima jossain kohtaa, mutta muuten selvittiin maaliin asti. Tuloksena 15 ja 4. sija.

Toisella radalla oli samanlainen erottelu alussa, mutta tällä kertaa oli tarkoitus mennä sinne putkeen, joten siinä ei pitänyt olla mitään vaikeaa. Luotin kyllä ihan liikaa putken vetovoimaan, sillä sain kun sainkin Pimun tyrkättyä puomille sen sijaan. WTF? Se oli kyllä ihan liian kilttinä. :D Loppurata treenattiin kontakteja ja vaadin kaikilla alas asti ja pidin vähän aikaa. Hyvin toimi ja meni muutenkin aika kivasti loppuun asti. Muuri oli taas ongelma ja tällä kertaa Pimu juoksi vaan ohi. En vaatinut sitä sitten enää hyppäämään muuria, kun se selvästi on sille suuri ongelma tällä hetkellä.

Sitten pääsi Minni kehiin. Eka rata tuntui tosi helpolta ja perusnollahan siitä väännettiin. Tuloksia kuulutellessa loksahti meikäläiseltä ja Einarilta suu auki, kun kuultiin, että Hamu oli toinen ja Minni kolmas. WTF? Oltiinko me muka niin nopeita? No ei oltu, vaan melkein kaikki hyvät koirakot oli hyllyttäneet. Maria&Luna voitti, joten Hamu sai SERTin ja valioitui! Alle puoli sekuntia hävittiin Minnin kanssa Hamulle ja se aika tuhrattiin ihan selkeästi puomilla kun otin siihen ihan täys stopin. Tuomariharjoittelija ei nostanut "juoksukontakteista" kovin helposti kättä, joten tuurillakin sen olisi voinut vetää. No, onneksi "meidän SERT" meni kuitenkin ihan oikeaan osoitteeseen. Olisi voinut v*tuttaa enemmän, jos sen olisi napannut joku nobody.

Toinen Minnin rata oli vaikeampi, mutta tästäkin selvittiin nollalla. Jotenkin kummasti tällä radalla tuli paljon enemmän nollia kuin ekalla helpolla radalla, joten Minnin sijoitus oli vasta 9. Tupla kuitenkin plakkarissa, joten hyvä näin. Melkein jo luovutin Minnin Einarin ohjattavaksi tälle radalle, kun iski kauhea heikotus ekan radan jälkeen. Syömällä ja juomalla se kuitenkin meni ohi, joten sain startattua toisen radan ja tuplan omiin nimiin. Tosin en tiedä tehdäänkö me sillä enää mitään, kun tuskinpa ollaan kisakuntoisia enää ens vuoden SM-kisoissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Pimun muuriongelma on kyllä tullut taas vähän puskista. Vielä juhannuksena, agirodussa ja KLAGissa en moista huomannut, enkä tiedä mistä se nyt sellaisen taas kehitti. Joskus viime talvena se arasteli SDP:n muuria, mutta pystyi kuitenkin sen hyppäämään kisoissa. Plääh. On tää hankalaa. Ensi viikonloppuna pitäisi kisata LEVEKillä molemmilla. Toivotaan muurittomia ratoja Pimulle.

Sunnuntaina sitten oli tokoilun vuoro. Käytiin Pimun kanssa Tamskin kokeenomaisissa treeneissä Eteläpuistossa. Keli oli edelleen tosi lämmin, mutta onneksi siellä pääsee uimaan. VOI-luokkaan osallistui vain kaksi koirakkoa, mutta paikallamakuisiin tuli vielä Luu lisäksi. Kehään menot ja poistumiset sujui jostain syystä aivan erinomaisesti Pimulta, mutta muuten se oli perushuono.

Paikallamakuu vaati kaksi käskyä kun eräs jäi vaan tuijottelemaan liikkuria. Muuten ihan normisuoritus, vähän levoton tosin. Yksilöliikkeet tehtiin kelin takia kahdessa osassa, mutta ei se meitä pelastanut. Seuraaminen oli vielä tosi hienoa, mutta liikkeestä istumisen seisoi taas kerran. Huoh. Toisella käskyllä toki istui, mutta ei oikeassa kokeessa olisi tuosta mitään pisteitä ropissut. Luoksetulo oli löysä ja stopit sen myötä valui, mutta johtui kelistä. Tästä kohden poikki, ja päästiin välipalkalle.

Ruudulla alkoi toinen setti. Ihan ruudun vieressä oli kehänauhasta pyöritelty pallo ja sinnehän se sitten ampaisi tarjoamaan ikään kuin merkkiä. Toisella käskyllä löysi ruutuun, mutta pysäytin sen liian myöhään ja etutassut valahti nauhan yli. Loppuosuus ok. Hyppy- ja metallinoudot ihan ok, mutta palautti löysästi ravilla. Tunnarissa löysi oman nopeasti, mutta sekin piti sitten pudottaa matkan varrella kertaalleen. Kaukoissa teki I-S-M hyvin, mutta sitten jumiutui maihin ja ehkä vasta viidennellä käskyllä sain sen seisomaan. Loput vaihdot ok. Perushuonoa kisatouhua siis Pimulta, mutta saatiinpahan edes vähän kokeenomaista treeniä. Kokeeseen ei kyllä tällä menolla kannata mennä. Ehkä sitten lokakuussa Kurtille hakemaan säälipisteitä.

perjantai 2. elokuuta 2013

Hienot kenraaliharjoitukset

Olipahan treenit eilen valkkuryhmän kanssa. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut fiksumpaa jäädä kotiin, sen verran tuhoa taisin aiheuttaa Pimun hyvälle aksamielentilalle.

Pimu on tällä viikolla päässyt aksailemaan kolme kertaa. Tiistaina se kävi Mouhiksella Jussin kanssa, kun itse olin vaan niin väsynyt ja huonovointinen töiden jälkeen, että en kyennyt. Oli kuulemma mennyt päin persettä ohjaajalla, mutta Pimulla oli kivaa. Keskiviikkona Jussi kävi Urhon ja Pimun kanssa SDP:llä ja oli mennyt jo vähän paremmin ohjaajallakin.

Eilen sitten valkkutreeneissä sählättiin ja nujerrettiin pieni koira totaalisesti. Ihan alkutreenistä onnistuin kunnollla törmäämään Pimuun sen tullessa putkesta suoraan mun jaloille, kun en vaan päässyt ajoissa pois alta. Mun jalan alla tuntui jotain pehmeää ja kaaduttiin sitten molemmat. Pimun kiljaisusta päätellen johonkin sattui, mutta en tiedä mikä osa siitä mun jalan alle jäi. :( Ei kuitenkaan aristanut kopelointia ja jatkoi menoa ihan normaalisti, tosin oli hieman varovainen sen jälkeen. Sitten ennen meidän toista kierrosta Pimu meni irvistelemään Satiaiselle, joka hetken tilannetta seurattuaan ei enää jaksanut olla noteeraamatta vaan rähähti Pimulle kunnolla. Mitään ei sattunut, mutta Pimu säikähti ihan hulluna ja alkoi huutaa. Great. Siitä sitten radalle ja olipahan pikkukoira paineessa. Ei kyennyt tekemään juuri mitään kun piti vaan tuijotella Satista kentän reunalle. Plääh. Väkisin räävin radan osissa loppuun asti ja pystyi se kuitenkin lopulta leikkimään, joten jonkin verran sain sitä rentoutumaan. Se siitä hyvästä aksamielentilasta.

Näistä lähtökohdista on tosi inhottavaa lähteä huomenna kisoihin.

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Aksaa ja tokoakin jonkin verran

KLAGin jälkeen on huilailtu kisoista, tosin ei niitä paljoa olisi ollutkaan. Pimu on tokoillut tavoitteellisten kanssa pariin kertaan ja kyllä tuntuu taas niin turhalta treenata, kun se tekee kaikki liikkeet niin hyvin vaikka ollaan oltu tosi laiskoja tokoilijoita koko kesä. Tosin kaukot on edelleen vähän rikkinäiset, niitä kun ei vaan jaksa hinkata. Valkku-aksat on myös sujuneet ihan kohtuullisesti ja tänään vihdoin päästään taas Mouhikselle kesätauon jälkeen.

Urho on treenaillut kesän aikana keppejä 2x2-menetelmällä vaihtelevalla ahkeruudella ja osaa kuulemma jo mennä 6 keppiä. Pari kertaa oon vetänyt pojille aksan ratatreeniä ja kylläpä on ollut pätevää menoa. Urhosta on tullut tosi kiltti, eikä ryysi ollenkaan enää päin ohjaajaa tai muutenkaan holtittomasti. Kontaktien ylösmenot kun joku vielä jaksaisi hinkata kuntoon, niin varmasti voisi päästä ensi vuonna jo kisaamaan. Jussi ja Urho jatkaa myös Mouhiksella syyskauden, joten hyvää treeniä luvassa heillekin.

Minni ei ole edelleenkään treenannut yhtään ja vähän jo suunnittelin sille eläköitymistä tämän kesän jälkeen. Pienestä jäi valioituminen kiinni, mutta jos ei sitä nyt loppukauden aikana tule, niin sitten ei tule. Hieno uran huipennus kuitenkin SM-kisojen 15. sija. Nelli on voinut vähän vaihtelevasti, mutta pääasiassa ihan reippaasti jaksanut lenkkeillä ja leikkiä. Urhon kanssa riehuminen on tosin nykyään siltä kielletty, kun aina jossain vaiheessa sattuu.

Kisaamisen makuun päästään taas lauantaina, sillä ilmoitin Minnin ja Pimun Oriveden pikkukisoihin. Sääennustus tosin näyttää tosi helteiseltä, joten saa nähdä miten itse kukin siellä jaksaa painella menemään. Sunnuntaina Pimu pääsee testaamaan toko-osaamista tokoepiksiin. Vedetään VOI-luokka kisamaisesti ja katsotaan sitten ollaanko siinä kunnossa, että kannattaa ilmoittautua oikeisiin kokeisiin.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

KLAG 2013

Nyt alkaa kesän perinteiset kisareissut olla käytynä. Tällä kertaa oli tosi hyvät kelit koko viikonlopun ajan Kokkolassa, eikä satanut kuin yhtenä yönä. Alun perin meidän piti vähän jakaa kisakoiria Jussin kanssa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että mä kisaan ja Jussi huolehtii juniori/seniori-osastosta. Koko lauma siis pääsi reissuun mukaan.

Perjantaina aloiteltiin yhdellä agiradalla tuomarina Katarina Virkkala. Pimu meni ensin ja harmillisesti otettiin hylly heti alussa kun rynnin tekemään persjättöä kepeille vähän yllättäen ja Pimulta jäi ilmeisesti viimeinen väli menemättä. Lopussa otettiin vielä toinen hylly väärästä putkenpäästä. Tällä radalla tuli vain kaksi tulosta, joten hyvät palkinnot meni sivu suun. Minnin rata oli mukava ja tehtiinkin ihan hieno suoritus. Ainoastaan loppusuoralla en jaksanut pysäyttää sitä puomille ja siitä vitonen. Itse oli melko kuollut jo siinä vaiheessa rataa, kun en ollut syönyt enkä juonut kunnolla koko päivänä, joten oli vähän kiire maaliin huilailemaan. Ihan turha virhe siis.

Lauantaina Minni kisasi yhden agiradan ja Pimu kaksi. Tuomareina Jarmo Jämsä ja Jari Tienhaara, joten vääntöä oli riittävästi. Pimu aloitti Tienhaaran radalla ja päästiin tosi mukavasti noin 10 estettä kunnes puomilla piti ottaa sivuttaisetäisyyttä ja Pimu tipahti alasmenolta mun perään vitosen arvoisesti. Oli sen verran ärsyttävä moka, että jätin radan siihen, vaikka tuloksella oltaisi taas oltu palkinnoilla.

Minnin rata oli Jämsän käsialaa ja vähän vaikeahko, mutta pikkukoiralle sopiva. Hyllytettiin sitten puomin jälkeen kun olin puomin päässä vääntämässä valssia ja Minni livahtikin selän takaa ja ehti seuraavan hypyn taakse ennen kuin edes tajusin missä se on. Muuten tosi sujuvasti, joten harmillinen moka taas.

Sitten vielä Pimulla Jämsän rata. Vähän hankalaa oli taas ja jostain Pimu kehitti itselleen hirvittävän raivoasenteen radalle ja enhän mä pysynyt yhtään perässä. Alussa keinun jälkeen tuli pari rimaa kun olin vaan niin myöhässä ja loppuradalla lipesi vielä puomilta vitosen arvoisesti, mutta rynnittiin vaan loppuun asti. Viikonlopun eka tulos siis Pimulle, 15. Tällä radalla tuli enemmän tuloksia, joten ei asiaa palkinnoille.

Sunnuntai-aamuna Minnin rata oli jo klo 8, joten pikkuisen silmät ristissä oltiin molemmat vielä siinä vaiheessa. Typerästi rynnin kepeille liian lujaa ja pieni sujahti kakkosväliin, mutta muuten rata meni yllättävän hienosti. Puomillekin pysähdyttiin nyt nätisti. Lopussa vedin sen vielä maxi-koiraohjauksella yhdestä hypystä ohi, joten hyllytettiin tämäkin. Hienosti pieni jaksoi kolmena päivänä kisata yhden radan, mutta nyt saa Minni jäädä huilaustauolle kisoista.

Pimulle oli luvassa Jämsän agirata ja Tienhaaran hyppäri. Agiradalla oli mukavan ahdas keskikohta, joka vaikutti tosi hankalalle. Kuin ihmeen kaupalla selvittiin siitä joka kerta ja löydettiin oikeat esteet. Ihan loppusuoralla tuli yksi rima alas, joten tosi hienosti Pimu veti. Tuloslapussa meille oli 10, joten ehkä sieltä tuli vähän epämääräisestä puomista sitten toinen vitonen tai joku kontaktin ylösmeno. Toista rimaa en kyllä huomannut. Pimu oli taas raivoasenteella, joten sen kanssa oli ihan huippua mennä.

Hyppäri alkoi melkein heti perään ja oli melko sama kuin kolmosilla oli ollut aikaisemmin. Pakko oli kokeilla alussa tehdä japanilainen, sillä kolmosissa pari ohjaajaa oli sen tehnyt. Ei se ihan nappiin onnannut, mutta ajoi asiansa ja veti Pimun hypylle oikein päin. Kepeille syöttö oli hankala jopa kolmosille, mutta Pimu klaarasi sen hienosti ja tehtiinkin nollaa ihan loppuun asti. Viimeistä hyppyä ei enää jaksettu hypätä, joten siitä rima, mutta muuten ihan loistohyvä rata ja asenne säilyi edelleen hyvänä. Tällä radalla tuli vain yksi nolla, joten me oltiin nopeimmalla vitosella toisia ja päästiin kuin päästiinkin palkinnoille. Pimulla oli yli 10s nopeampi aika kuin voittajalla, joten olis ollut melko ylivoimainen nollavoitto ilman sitä rimaa.

Oon kyllä niin tyytyväinen Pimun asenteeseen koko viikonloppuna. Nyt se alkaa olla taas samanlainen kuin joskus pari vuotta sitten, joten koitetaan lopettaa nillitys ja pitää tästä kiinni. Epävarmuus ja hiipparointi alkoi samoihin aikoihin, kun aloin tiukemmin korjata rimoja, joten selvästi on auttanut se, että itse luovuin kaikista tavoitteista sen kanssa ja päätin pitää vaan hauskaa. Kontaktit tosin on nyt melko hajalla, joten niitä täytyy vähän treenailla.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Agirotu 2013

Muutaman vuoden tauon jälkeen osallistuttiin viime viikonloppuna Agirotuun, se kun sattui taas olemaan näillä kulmilla. Perjantaina kisasin Pimulla kaksi rataa ja Roihulla yhden. Lauantaina sekä Pimulla että Minnillä yhdet radat ja sunnuntaina joukkuekisassa Pimulla ja Roihulla. Koko viikonloppu siis meni Teivossa.

Perjantaina aloitettiin Pimun hyppärillä. Olin kyllä sitä ennen jo ehtinyt tutustua Roihun hyppäriin, mutta onneksi ei sentään startit menneet päällekkäin. Pimun hyppäri oli oikein kiva, tuomarina Anne Savioja. Sählättiin vaan heti kakkoshypyn jälkeen kolmosesta ohi ja sen korjauksen jälkeen eräs sinkosi jonkin matkan päässä olevaan putkeen. Ei siis kovin vahvasti alkanut. Päätin kuitenkin vetää radan loppuun asti ja vitosesteeltä lähtien tehtiinkin ihan sujuva nolla loppuun asti. Pöh tuota alun sählinkiä.

Sitten Roihun hyppärille, tuomarina Seppo Savikko. Rata oli tosi hankala ja olin ihan pihalla suunnilleen koko radan ajan. Kaiken lisäksi alkoi sataa vähän ennen meidän vuoroa. Alussa päästiin kyllä ihan mukavasti liikenteeseen, joku rima siellä taisi tulla, mutta muuten ihan jees okserille asti. Sen jälkeen otin liikaa haltuun ja vedin Roihun seuraavasta hypystä ohi. Jatkettiin matkaa, joten siitä hyl. Loppurata meni pituuden jälkeen melko ok ja jollain ihme munkilla sain Roihun menemään esteet oikeassa järjestyksessä, vaikka itse olin sata kilsaa myöhässä. Kauhea sählinki koko rata, mutta nytpä olen sit korkannut maxi3-luokan. :)

Ennen Pimun agirataa taivas repesi ihan täysin ja vettä tuli kuin Esterin sieltä. Pimu ressukka oli niin surkeana kun odoteltiin omaa vuoroa, se ei yhtään tykännyt ja itselläkin oli kaikki vaatteet ja kengät ihan läpimärät. Jotenkin kummasti tehtiin kuitenkin todella sujuva rata. Pimu oli niin kilttinä ja seurasi uskollisesti mua, vaikka potentiaalisia putkeensinkoamispaikkojakin riitti. Kai se ajatteli, että radalta ja sateesta pääsee nopeammin pois kun vaan seuraa ohjaajaa kiltisti. Tehtiin nollaa ihan loppusuoralle asti, kunnes odottelin Pimua hypyllä liian kauan ja ennen puomia tuli rima alas. Tää oli taas tällainen todella klassinen "nyt tulee nolla" -ajatuksen aiheuttama rima. Muilla koirakoilla ei mennyt kovin vahvasti, joten Pimu oli lopulta nopeimmalla vitosella kolmas ja päästiin taas palkintopallille.

Lauantaina sitten klo 7.30 taas takaisin Teivoon. Pimun AVO SM -karsintaradalla aloitettiin ja olipahan rata, tuomarina joku ulkomainen ukkeli. Meillä kosahti hyllyksi heti alussa, kun en vaan ehtinyt valssaamaan renkaan jälkeen ja ohjasin ihan päin peetä Pimua putkeen seisten itse suunnilleen putken edessä. Ei siis löytynyt putki kerrasta ja Pimun tassut ehti käväistä viereisellä puomilla. Loppuradan sikahankalat kuviot selvitettiin joten kuten, mutta tehtiin me vielä toinenkin hylly matkan varrella. Olipahan masentavan vaikea rata. Ihan millä vaan tuloksella olisi tältä radalta päässyt AVO SM -finaaliin, mutta ei vaan kyetty.

Parin tunnin odottelun jälkeen pääsi Minnikin kisaamaan. Sen karsintarata oli paljon helpompi kuin kakkosilla, tuomarina Vesa Sivonen. Minni tekikin ihan perusnollan, vaikka ohjaajan juoksu muistuttikin lähinnä lyllertämistä. Nollia tuli niin paljon, että Minni ei yltänyt finaaliin, joten meidän kisapäivä loppui jo heti aamulla. Vein välissä koirat kotiin huilaamaan ja palasin itse vielä seuraamaan loppupäivän kisoja.

Sunnuntaina päästiin sitten kisaamaan joukkueessa ekaa kertaa Pimun kanssa. Meillä oli ihan huippu joukkue ja rata oli ihan kiva, mutta ei mitenkään helppo. Tuomarina Teemu Linna. Pimu aloitti ja päätin senkin kanssa käyttää lähtöavustajaa, kun se kerran oli mahdollista. Se oli virhe, sillä Pimua alkoi ahdistaa Jingin syleilyssä ja kun annoin sille luvan lähteä, se sinkosi ekan hypyn ohi. Plääh. Sitten sählättiin sitä ekaa hyppyä jonkin aikaa, kun yritin lähettää sen sinne kauempaa takaakiertoon, että saisin edes jotain etumatkaa, mutta eihän se irronnut ja veti sen ainakin kerran väärin päin. Lopulta saatiin eka hyppy suoritettua ja päästiin matkaan. Pimu meni oikein kivasti. Kaksi rimaa taisi tulla alas, mutta muuten mentiin ihan sujuvasti maaliin asti.

Seuraavana meni Miikku&Priima, joita en ehtinyt juurikaan seurata, kun piti sählätä Pimun ja Roihun kanssa. En myöskään nähnyt Lauran&Tomun suoritusta kun alettiin sählätä lähtöä Roihun kanssa. Roihu alkoi siinä jotakin häröillä, kun bongasi Miikun radan toiselta puolelta ja meidän lähtö hieman viivästyi. Siinä vaiheessa kun Laura&Tomu oli jo loppusuoralla, mä vielä räpelsin Roihulta kaulapantaa pois ja meni aikaa vielä pitkälti sen jälkeenkin kun Tomu oli jo maalissa. Lopulta sain pannan pois ja päästiin lähtemään. Roihu oli kyllä niin super! Itse sähelsin kaikenlaista ja olin loppusuoralla taas kilsan myöhässä, mutta se meni varmasti esteet oikeassa järjestyksessä, joten nollalla maaliin! Tämä suoritus pelasti paljon meidän joukkueen osalta, vaikka aikaa menikin siinä alkusähellyksessä. Lopulta meidän huippujoukkue oli sijalla 23. Ei siis paskemmin ja ensi vuonna uudestaan!

torstai 27. kesäkuuta 2013

Juhannuskisat 2013

Perinteisesti juhannus vietettiin taas Tuorlassa ja perinteisesti oli taas ihan huippureissu huipussa seurassa. Pimu sai kisata pe ja la molemat startit, Minnin kanssa kiidettiin vain hyppärit. En jaksanut alkaa stressata kontakteista ja valioitumismahkutkin olisi olleet aika pienet.

Perjantaina mentiin jo hyvissä ajoin perille, Pimun kisat alkoi puolen päivän aikoihin. Eka rata hyppäri, jossa todella inhottava putkiansa kakkoshypyn jälkeen. Itse olin vielä melko flunssainen, joten päätin, että jos/kun Pimu ampuu alussa putkeen, niin kurvaan saman tien maaliin. Näin sitten kävikin, joten melko nopea suoritus.

Toinen rata olikin sitten ilman ansoja ja melko suoraviivainen. Puomin jälkeinen elämä ihan alussa jäi tutustumisen jälkeen vähän kysymysmerkiksi, mutta muuten oli ihan selvät sävelet miten mennään. Tässä sitten tulikin vähän säätöä, kun en ehtinyt valssille ja yritin takanaleikata muurille. Pimu ei jostain syystä nykyään oikein lue leikkauksia, joten kääntyi muurilta väärään suuntaan. Onneksi sain sen vielä kalasteltua mukaan ja jatkettiin ihan sujuvasti maaliin asti. Maalissa eka ajatus oli, että hetkonen, eikö siellä tosiaan tullut yhtään rimaa alas!?! Varmistin ainakin neljältä ihmiseltä, eikä kukaan ollut nähnyt tuomarin nostelevan käsiään, joten kyllä se vaan oli nolla! Pimun eka kakkosista! :) Sijoitus oli 2. Markon ja Norpan jälkeen. Heidän vauhtiin oli eroa noin 5s, mutta Pimu asui kontakteilla kyllä melko pitkään.

Illalla vielä Minnin hyppäri, joka oli melko surkea esitys. Noin 5 min ennen meidän vuoroa nostin Minniä jotenkin huonosti ja mun selkä sanoi naps. Kauhea viiltävä kipu vasemmalla alaselässä ja olin jo hetken valmis perumaan koko startin. Kipu alkoi kuitenkin vähän hellittää kun liikuskelin, joten ei muuta kuin hammasta purren radalle. Tuomarina oli ulkomaanelävä, joten ratakin oli vähän erikoinen. Päästiin mun kuntoon nähden ihan hyvin liikkeelle, mutta puolessa välissä en saanut tehtyä päällejuoksua kunnolla ja Minni teki Urhot, eli tuli koko esteestä ohi. Ehti sitten jo hypätä seuraavankin hypyn, joten hyl.

Lauantaina huonosti nukutun yön jälkeen sitten lisää startteja. Mun selkä oli tosiaan melko kipeä koko yön, eikä sitä helpottanut yhtään se, että Minni halus välttämättä nukkua mun päällä. Pimulla alkoi taas hyppärillä, joka oli helpohkon oloinen. Harmillisesti Pimu ei hakenut keppejä alussa ihan niin kaukaa kuin ajattelin ja tuli kiellon arvoinen ylimääräinen pyörähdys keppien eteen. Loppuradasta tuli ainakin muurin palikat ja mun mielestä yksi rimakin, mutta tuloksissa oli vain 10. Ihan jees suoritus kuitenkin Pimulta.

Agirata oli myös kivan tuntuinen, mutta siinäkin mokattiin kepeille lähetyksessä, kun Pimu valkkasi viereisen puomin keppien sijaan. En ollut yhtään tajunnut tällaista mahdollisuutta ja olin ihan liian takana lähettämässä. Jatkettiin rataa vielä A:lle asti, mutta sieltä loikkasi niin törkeästi, että mentiin pois.

Illalla taas Minnille hyppäri. Olin suunnitellut jotenkin ihan surkeat ohjaukset joka kohtaan ja pyörin lähinnä Minnin tiellä joka välissä. Saatiin väännettyä nolla, mutta 0,23s yliaikaa ihan mun kökköohjausten piikkiin. Voi hemmetti, koskahan sitä oppisi ohjaamaan.

Seuraavaksi sitten agirotua ja KLAGia. Agirodussa Pimulla pe+la yhteensä kolme starttia ja sunnuntain joukkuekisa, Minnillä lauantaina yksi startti ja Urpon äidin, Roihun, kanssa juoksen perjantaina hyppärin ja sunnuntain joukkuekisan. KLAGissa Minnin ohjaksiin vaihtuu Jussi ja itse koitan vielä pysytellä Pimun perässä.

torstai 20. kesäkuuta 2013

15. paras!

Siellä se painaltaa vesisateessa SM-kisojen finaalirataa. Mun pikku Minni, 15. paras minikoira!

SM-kisareissu sujui siis todellakin yli odotusten ohjaajan flunssasta huolimatta. Lähdettiin Kirkkonummelle jo perjantaina hyvissä ajoin katsastamaan majapaikka ja sieltä sitten kisapaikalle kokoamaan telttaa. Olin ilmoittanut Minnin perjantain iltakisoihin vain hyppärille ettei tule liian kiire. Sadekin oli lakannut jo siihen mennessä, joten ihan hyvä ratkaisu. Tuomarina oli Seppo Savikko ja rata oli ihan perus hyppäri, mutta sähläsin sitten jo kakkoshypyn niistossa hätäilemällä meille kiellon. Loppurata vedettiin täysillä ja riskillä, joten vielä loppusuoralla yksi hyppy väärinpäin, joten ei tulosta. Ohjaaja puuskutti ja yski radan jälkeen, mutta koira sentään vaikutti olevan ihan iskussa, joten hyvältä tuntui sunnuntaita ajatellen.

Lauantaina saatiin pysytellä vain katsomon puolella ja nauttia joukkuekisoista. Minni ja seuraneitinä toiminut Pimu sai ottaa koko päivän lepoa häkeissä teltalla ja ihan rauhallista ja mukavaa niillä tuntui siellä olevan.

Sunnuntaina sitten yksilöihin. Minien Tuomo Pajarin tuomaroima karsintarata vaikutti ihan liian helpolta ja sitä se kyllä olikin, varsinkin kun aikakin oli niin löysä. En tosin tiennyt ihanneaikaa enkä etenemää siinä vaiheessa kun lähdin radalle, joten ihan perusnollaa lähdettiin vääntämään. Rimat oli 35cm, joita Minni ei juurikaan ole hyppinyt, mutta hyvin pysyi kaikki ylhäällä. Rata meni kyllä tosi hyvin, ei oikein mitään ongelmaa paitsi lopussa vähän hukkui ajatus ja seuraava este, mutta pääsin vielä kartalle. Nollalla maaliin ja kyselemään fiksummilta mikähän mahtaa olla ihanneaika ja ehdittiinkö me. Kuulemma hyvin ehdittiin, joten finaalipaikka oli sillä selvä!

Ennen finaalia alkoi sataa ja itsellä olo vaan heikkeni koko ajan. Todennäköisesti mulla oli jo kuumettakin siinä vaiheessa, mutta pakko oli vaan tsempata. Anne Saviojan finaalirata vaikutti tosi kivalta, joten päätin väkertää nollan vaikka väkisin. Ihanneaika siinä tosin tiukan kuuloinen 3,9m/s etenemällä. Rimat sentään lasketiin 30cm. Hyppärin jälkeen Minni oli sijalla 75., joten tutustuttiin ekassa "jämäryhmässä". Ennen meidän vuoroa yritin vaan pitää itseni ja Minnin lämpimänä ja vasta viime hetkellä ennen lähtökarsinaan menemistä heitin meiltä takit pois päältä. Siihen mennessä ei ollut tullut yhtään ihanneaikaista nollaa, joten tuskinpa mekään siis ehdittäisiin. Tehtiin kuitenkin varma Minni-nolla. Kepeille suoristin linjaa jonkin verran ja renkaan jälkeen tuli tooosi pitkä kaarros, kun jäin jälkeen puomin kontaktia varmistellessa. Muuten ihan sujuvaa ja loppusuoran vaikeahko takaakiertokin onnasi. Yliaikaa jotain 2,5s, joten ei kuitenkaan kovin pahasti kun tuli noita kaarroksiakin.

Minni keikkui aina vaan yllättävän korkealla tuloslistoissa välillä kun ehdin käydä tuloksia katsomassa, ja muiden koirakoiden virheiden ansiosta noustiin lopulta jopa sijalle 15.! Tosi upeeta meidän pikku-mummelilta! Oltiin vieläpä paras Tamskilainen minikoirakko ja toiseksi paras cava. :) Ei olisi näin hienoa menestystä voinut ikinä kuvitellakaan Minnille. Nyt on hyvä alkaa huilailla ja pistää Minnin kisauraa pikku hiljaa pakettiin. Tuskin enää ensi vuonna ollaan näissä geimeissä mukana.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Se ui!

Urho oppi sittenkin uimaan viime viikonloppuna ja ihan itsekseen. Tähän asti se on sujuvasti väistellyt jopa pienet vesilätäköt, eikä sitä ole saatu veteen edes Pimun tai lelujen perässä. Lauantaina se sitten ilmeisesti keksi, että voisihan tuota kokeilla ja lähti yhtäkkiä rannasta veteen ihan itse ja uiskenteli pitkät pätkät. Loistavaa!

Viime aikoina on ollut hyvin hiljaista treenirintamalla. Ei vaan huvita. Pimun kanssa ollaan tokoiltu kerran ja viime tiistaina aksattiin Mouhiksella taaskin ihan pätevästi. Urho on myös tokoillut kerran, mutta aksaillut ja hakuillut/viesteillyt ahkerasti Jussin kanssa.

Minnikin pääsi eilen ihan oikeisiin treeneihin, kun Tamskin SM-joukkuelaiset treenasi Niihamassa. Turhapa sen kanssa on sen suuremmin treenailla, kun aina vaan se menee just sinne mihin ohjataan. Niin tälläkin kertaa. Vauhti vaan ei todennäköisesti tule riittämään SM-karsintaradalla ihanneaikaan, mutta mennään nyt tekemään vaan perusnolla ja katsotaan riittääkö jatkoon.

Vihdoin ja viimein kesän kisakausi pääsee kunnolla alkuun! SM-kisojen jälkeen onkin heti jo Tuorlan juhannuskisat ja parin viikon päästä heinäkuussa agirotu ja KLAG. Nelli joutuu todennäköisesti jäämään kesän kisareissuilta pois, jos vaan löytyy hoitaja. Se oli viime kesänä jo hyvin väsyneen oloinen kisapaikoilla, joten ei viitsi sitä enää rasittaa turhan takia.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Terapiakisailua

Eilen kisattiin Minnin kanssa Takkujen ilta/yökisoissa kaksi starttia. Kisat alkoi kuudelta ja kotona olin joskus klo 24. Onneksi sentään keli oli hyvä eikä satanut. Tuomarina oli Anne Huittinen, jonka radoilla (2011 SM-kisoja lukuunottamatta) en ole koskaan tehnyt millään koiralla nollaa! Nyt oli sit näytön paikka Minnillä.

Agiradalla aloitettiin ja maxeille se vaikutti melko kinkkiseltä, mutta minikoiran kanssa pääsi ahtaista väleistä paremmin. Ihan alussa sattui Minnille työtapaturma ja se tipahti keinun ylösmenolta. Ilmeisesti tuli vähän vinosti ja liukastui sitten. Pöh. Otettiin keinu siis uusiksi ja jatkettiin matkaa. Kepeille tultiin avokulmaan A:n ja muurin kautta ansaputken vierestä. Minni meni tosi superisti ja pujotti hienosti loppuun, jonne piti taas tehdä päällejuoksu, sillä matka jatkui keppien toiselle puolelle putkeen. Päädyn hyppykuvioissa Minni kolautti jotain rimaa ja jäin sitten hetkeksi ihmettelemään, että tuleeko se kunnolla vai oliko satuttanut itsensä. Pienen ihmettelyn ja himmailun jälkeen uskalsin jatkaa, joten jatkettiin matkaa maaliin asti hienosti. Harmillinen keinuhässäkkä, muuten olisi ollut nolla.

Toinen rata oli hyppäri ja sitä odotellessa tuli muutamaan kertaan mieleen, että pitäisikö vaan lähteä kotiin nukkumaan kun kellokin alkoi lähennellä kymmentä. Sain sinniteltyä hyppärin alkuun asti hereillä, joten ei muuta kuin radalle. Maxi-koirille se vaikutti taas hankalalta ja ahtaalta, mutta kädessävietävälle minille rata sopi hyvin. Nyt päätin vetää vaan rennosti ja saatiin kuin saatiinkin väännettyä nolla. Vähän hidas, mutta varma, niinkuin Minnillä yleensäkin. Sijoitus oli 5. Olipa taas kivaa kisata Minnin kanssa! Nyt parit treenit vielä ennen SM-kisoja, niin ollaan valmiita.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kertaustreenit

Sunnuntaina oli valkkuryhmäläisillä Niinu Linnan koulutus, jolta toisaalta odotin paljon, sillä Pimun kanssa en muistaakseni ole Niinun koulutuksessa koskaan ollut. Toisaalta taas koulutus oli SDP:llä, joten toivoin erityisen kiemuraista rataa, jotta Pimu kykenisi hyppäämään. Pieleen meni aika rankasti. Niinu veti meille saman tekniikkatreenin, joka me oltiin jo Teemun johdolla muutama viikko sitten huonolla menestyksellä treenattu. Viimeksihän jouduttiin ottamaan rimat pois, kun Pimu ei kyennyt menemään suoralla hyppyjä. Tällä kertaa koitettiin mini/medi-korkeuksilla, mutta eipä se edelleenkään kovin hyvin mennyt ja hypyt oli arpomista. Hyppääminen parani kyllä treenin edetessä, mutta matalilla rimoilla oma rytmittäminen oli taas ihan hanurista, enkä tiedä oliko tästä taaskaan meille mitään hyötyä. Pimun maksulliset erikoiskoulutukset taisi tältä vuodelta olla tässä.

Muuten päkäpaimenet vietti koko viikonlopun Miikulla, sillä mulla oli lauantaina menoa ja Jussikin oli reissussa. Urhohan siis edelleenkin kusee sisälle työpäivien aikana, joten ei yhtään viitsi enää viikonloppuisin pitää sitä pitkiä aikoja sisällä. Onneksi sillä on maailman paras kasvattaja, joka suostuu ottamaan idiootteja hoitoon. :) Nelli ja Minni sai siis harvinaista laatuaikaa ilman kiusanhenkiä ja intoutui jopa leikkimään leluilla lauantai-iltana. Urholla ja Pimullakin oli vissiin oikein tapahtumarikas visiitti, sillä sunnuntai-iltana oli kotona hyvin rauhallista.

Tänään korjaillaan sunnuntain agimasennusta Mouhiksella Pimun kanssa, mutta muita treenejä sillä ei taida ollakaan tällä viikolla, ellei sit innostuta tokoilemaan. Syytä kyllä olisi, sillä seuraava koe on jo muutaman viikon päästä. Torstaina on luvassa vielä astetta parempaa agiterapiaa kun pääsen kisaamaan Minnin kanssa Takuilla.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Parempaa

Taas kävi niin, että agimasennus selätettiin lopullisesti Mouhistreeneissä. Melkein jo tekisi mieli ilmoittaa Pimu kisoihin, mutta jonkinlainen järki täytyy kuitenkin vielä pitää päässä. Eilen se oli kyllä niin super! Ekalla kiekalla ei riman rimaa ja ainoa Pimun moka oli tulla ihmisnuolesta läpi ja suoraan mun varpaille. Pienellä huomauttamisella tämäkin korjaantui. Tokalla kiekalla yksi takaakiertorima itsepäisesti alas, mutta sekin johtui siitä, että Pimu hyppäsi sen niin vinoon, että osui siivekkeeseen joka kerta. Pieni vekkaus hypyn taakse ja johan parani hyppylinja. Ihan mahtista taas.

Viime viikon valkuissakin Pimu oli melko ok ja piti rimoja ihan nätisti. Yksi välistäveto tuotti suurta tuskaa, kun takana oli putki parin metrin päässä ansana, mutta ahkeralla palkkauksella päästiin siitäkin. Lopun supervaikealta tuntunut ohjaus takaakiertoon ansahyppyjen välistä onnasi joka kerta, joten on se vaan välillä aika hieno koira.

Tokoilut on hyvin minimissä tällä hetkellä kun ei vaan kiinnosta. Perjantaina käytiin kuitenkin LEVEKin kentällä Miikun kanssa ja tehtiin ainakin huippuhieno tunnari. Lisäksi ruutua, noutoa ja jotain muuta pientä.

Lauantaina käytiin Pimun kanssa tutustumassa DOBOon Koiranpäivien järkkäämässä tapahtumassa. Pimulle oli kovin jännää yrittää pysytellä DOBO-pallon päällä ja se tärisi ihan hulluna siinä. Makuulla pystyi olemaan rauhallisemmin, joten tehtiin sitten pääasiassa sitä, ettei ihan lihakset jumiudu jännittämisestä. Muut liikkeet olikin sitten ihan helppoja. Ihan kiva laji jos vaan jaksaisi harrastaa.

Urhokin on päässyt tekemään jotain. Viime keskiviikkona se kävi Tamskin flyball-treeneissä ja kuulemma oli heti osannut kaiken täydellisesti. Perjantaina se aksaili Mouhiksella ja oli tietty taas paras koko ryhmästä. Maanantaina mä jouduin Urhon ohjaksiin kun tokoiltiin Eteläpuistossa. Tehtiin noutoa ja koska mulla oli yllätys yllätys taas vain Pimun "vauvakokoiset" kapulat mukana, niin Urho sai tehdä Sallan 650g PK-kapulalla. Eipä se paljoa painanut Urhon mielestä ja oikein pätevästi nousi. Sain myös tehtyä hienon paikallamakuun huippuhäiriöillä kun vieressä tyypit tokoili, läski varis hyppeli melkein vieressä ja kauempana oli vielä superkivaa flyballia meneillään.

Pikku hiljaa pitäisi alkaa valmistautua Minnin SM-kisoihin. Näillä näkymin vedetään viimeistelykisat ensi torstaina Takuilla. Kisakampaus on sentään jo hoidettu.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Epäonnistumisia

Viikon sisään on kisattu sekä agia että tokoa ja täysin ilman tuloksia.

Helatorstaina tokoiltiin siis tallilla Pimun kanssa tuomarina Ralf Björklund. Tavoitteena saada meidän ikuisuusongelma liikkeestä istuminen vihdoin selätettyä ja sitä myöten myös menolippu pois voittajasta. Hyvin alkoi. Paikallamakuu 10 ja seuraaminen 8,5. Sitten se ongelma. Tein täysin varmistelematta ja juuri niin kuin treeneissä, mutta ei pystynyt istumaan. Aavistelin epäröintiä ja muutaman askeleen jälkeen käännyin katsomaan ja siellä seistiin, joten pistin sen sitten siitä vielä "väkisin" istumaan. Ei oo oikeesti todellista tällainen! Näköjään ihan turha treenata enää koko liikettä.

No, jatkettiin tietty vielä koetta, mutta tuomari oli sen verran tiukka, että totesin mahkut ykköstulokseen menetetyiksi. Luoksetulo oli erittäin hieno 9, joten jotain sentään onnistui. Ruudussa nukahdin itse ihan täysin ja pysäytys meni pitkäksi, joten siitä pitkästä aikaa nolla. Noudot oli mun mielestä ok, mutta hyppynoudossa oli jotain vikaa tuomarin mielestä ja siitä vain 7,5. Metsku oli 9. Tunnarissa kapulat oli ringissä ja olipahan vaikeeta. Pimu haisteli kaikki kolmeen kertaan läpi, kunnes nosti oman ja toi, joten tästä 8. Sinänsä positiivista, että työskenteli loppuun asti eikä luovuttanut. Kaukoissa jumiuduttiin taas puolessa välissä maihin, eikä pystytty nousemaan seisomaan enää ollenkaan, joten siitä vielä kolmas nollaus. Kokonaisvaikutus 8 ja tuomarin mukaan tekee hienosti silloin kun tekee. Loppupisteitä en edes katsonut.

Nyt taidetaan treenailla taas pelkkää EVL:ää jonkin aikaa, ei oikeasti voisi vähempää kiinnostaa nuo voivoi:n liikkeet tällä hetkellä.

Sunnuntaina sitten pitkästä aikaa agikisoja Takuilla ja vieläpä ulkona. Kivasti molemmat pääsi kisaamaan samana päivänä. Pimulla tuomarina Jari Suomalainen ja radat oli ihan mentävissä vaikka tuloksia tulikin vähän. Ekalla radalla päästiin 9 estettä keinulle asti, jonka varasti niin törkeästi, että mentiin pois. Tähän mennessä meillä oli jo jotain 15 pohjilla rimoista, joten oikeastaan oli helpotus päästä pois radalta.

Toinen rata oli hankalampi varsinkin alussa, jossa putki syötti suoraan väärälle hypylle ja sinne oikeasti oli tosi kiire ehtiä ohjaamaan. Päätin, että tuo kohta ainakin selvitetään muusta viis. Ja niin kävikin. Uskalsin heittää puomin jälkeiselle hypylle kaukaa ja ehdin valssaamaan putken jälkeen. Jotain hyvää sentään tässä radassa. Lopussa sitten tuli ainakin pari rimaa ja loppusuoralla tultiin muurista ohi, joten hyl. Lisäksi viimeinen este oli okseri, jota ei pystytty menemään vaan rysäytettiin täysiä päin. :( Olisi pitänyt ohjata Pimu siitä ohi, mutta olin vaan niin jäljessä ja se ehti mennä sen itsenäisesti. Tosi inhottavaa.

Jari jatkoi vielä tuomarointia Minnin ekalla radalla. Puomi oli ihan alussa ja mentiin puoliriskillä. Videon perusteella vasen takatassu osuu nipin napin, eikä virhettä. Sitten tein vaan niin tyhmän mokan, että menin vastaanottamaan okserin taakse Minniä putkesta ja se veti siitä ohi. Plääh. Jatkettiin siitä vaan rataa, joten ei kerrottu Minnille ettei se tehnytkään nollaa. :) Vauhti oli oikein kiva, joten harmi ettei saatu tulosta. Toisella radalla tuomaroi Heidi Viitaniemi ja rata vaikutti ihan perushelpolta. Meille sattui vain pieni työtapaturma, sillä hetsasin Minniä lähdössä liikaa, joten se varasti ja tuli ekan hypyn ohi samalla kun lähdin kävelemään lähtöasemiin. Palautin sen sitten takaisin lähtöön, joten tästä hyl. Tehtiin hieno nollarata sitten uusintayrityksellä, joten tosi harmi ettei saatu tästäkään tulosta.

Pimu jää taas vaihteeksi agikisatauolle. Ei vaan jaksa tuollaista säätöä. Asenne sillä tosin oli nyt kohdallaan, eikä arponut rimoja. Minnin kanssa kisataan vielä ehkä parit kisat ennen SM-kisoja.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Urho 1v

Urho täytti lauantaina vuoden. Juhlan kunniaksi se päätti tehdä katoamistempun perjantaina metsälenkillä ja oli noin parisen tuntia hävöksissä. Ilmestyi kyllä sitten jossain vaiheessa itsenäisesti meidän pihaan ja odotteli siellä kiltisti kun tulin töistä kotiin. Jussi oli sitä Pimun kanssa etsinyt ympäri metsiä, mutta ei ollut näkynyt vilaustakaan. Että semmoista. Onneksi pysyi ehjänä.

Lauantaina treenattiin Pimun kanssa SDP:llä Teemu Linnan johdolla. Teemana oli rytmitys, jota treenailtiin takanaleikkauksien avulla. Meidän treenit meni melko pipariksi, sillä Pimun mielentila oli taas huono, eikä se pystynyt hyppäämään kunnolla vaan arpoi joka hyppyä. Mentiin sitten ilman rimoja, mikä vaikeutti taas mun rytmitystä tosi paljon, eikä mistään meinannut tulla mitään. Taitaa olla aika viimeisiä kertoja, kun viitsin enää kuluttaa rahojani mihinkään erikoiskoulutuksiin Pimun kanssa, ainakaan SDP:llä.

Sunnuntaina vietettiin Urhon pentueen pentupäivää Lempäälässä. Ensin tokoiltiin/aksattiin tallilla ja sen jälkeen siirryttiin Miikulle loppupäiväksi. Pimu sai tokoilla ruudun, tunnarin, liikkeestä istu ja noutojen verran. Olikin vissiin eka kerta, kun saatiin Miikun tekemä tunnari onnistumaan! Urho tokoili myös ruutua ja hyppyä. Tokojen jälkeen pentujen iskän omistaja Mila veti pennuille agitreenit ja mäkin pääsin vähän kokeilemaan aksaa Roihun kanssa. Mun olis tarkoitus ohjata sitä agirodun joukkuekisassa, joten ihan hyvä koittaa edes pari kertaa pohjille. Tein sen kanssa vain kaksi lyhyttä radanpätkää nollalla läpi, eikä mitään ongelmia. Ihanaa bc-terapiaa.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Ulkokauden korkkaus

Eilen korkattiin Pimun kanssa agin ulkokausi valkkuryhmän treeneissä. Olipahan takkuista varsinkin ohjaajalla. Tuntui että eihän tuolla hiekassa pääse yhtään eteenpäin. Pimullakin keitti mukavasti yli, joten tuloksena pelkkää sählinkiä, mutta eipä siellä muillakaan koirakoilla kovin kehuttavasti mennyt. Ehkä tää tästä, kun totutaan taas olemaan ulkona.

Rata oli muunnelma jostain Oreniuksen treenistä, joten helpolla ei päästy. Ensin piti koittaa koko rata kisamaisesti. Me tehtiin vaan noin 5 hyllyä ja rimoja lenteli. Eräs myös sinkosi kerran putkeen sillä seurauksella, että jouduin pitämään tiukan puhuttelun. Että mä sitten vihaan tuota putkisinkoilua! Kisamaisen kierroksen jälkeen sai treenailla haluamiaan pätkiä. Nämä saatiin kyllä menemään lopulta ihan hienosti kun vähän hinkkailtiin. Loppuun vielä toinen kisamainen kierros, jolla päästiin vissiin joku kymmenisen estettä ihan ok, sitten alkoi sähläys ja lopulta loppui ohjaajan kunto. Jouduttiin menemään vielä uudestaan, mutta se yritys loppui sitten nelosesteelle, sillä olin kilometrin myöhässä pussilla, joten Pimu ampui sieltä suoraan jalkoihin ja lensin hienosti turvalleni kun yritin varoa koiraa. Seurauksena polvi verellä ja housut rikki, joten säälistä saatiin jättää treenit siihen, eikä tarvinnut enää yrittää uudelleen. Onneksi Pimulle ei käynyt mitään ja vain ohjaaja sai kärsiä huonon ohjauksensa seuraukset nahoissaan.

Nyt kesäkaudella Tamskilla alkaa taas jokaisen aivottoman bc:n toivelajin, flyballin, treenit. Aikaisempina vuosina treenit on olleet keskiviikkoisin, joten en ole päässyt kun koulutan keskiviikkona. No nyt otin koulutusvuoron vasta klo 20-21 että pääsisin edes tänä kesänä Pimun kanssa flyballiin, niin eikös ne treenit olekin nyt maanantaisin jolloin on Pimun toko. :( Näköjään tämä laji ei vaan sitten ole meille tarkoitettu, kun tänäkin kesänä jää treenit käymättä. Urho ja Jussi saa kyllä luvan mennä treenaamaan, onhan sinne nyt jonkun koiran meidän taloudesta päästävä. Potentiaalia lajiin löytyy varmasti kyllä Urholtakin.

torstai 2. toukokuuta 2013

Sairasteluja, agia ja tokoa

Huh, kun laahaa kirjoitukset taas niin perässä.

Viime viikolla ainakin tokoilin Urhon kanssa ja aksailin Pimun kanssa. Perjantaina sitten alkoi Urholla mahatauti, joka levisi mukavasti illan kuluessa loppulaumaankin. Minni-ressukka ramppasi koko yön ulkona ilmeisesti oksentamassa ja syömässä ruohoa, joten sen osalta lauantaiksi kaavailtu kisareissu Lietoon piti perua. Todella harmillista. Sunnuntaihin mennessä kaikki oli onneksi jo terveitä.

Maanantaina alkoi Urholla uusi tokokurssi Eteläpuistossa. Ekaa kertaa ulkotreeneissä siis! Ihan hyvin se pystyi siellä tekemään, vaikka tuuli oli melkoinen ja lentävistä lehdistä aiheutui suurta häiriötä. Tehtiin ihan perusjuttuja, eli sivulletuloa, kontaktia ja luoksetulo. Sieltä sitten suoraan tallille Pimun tokotreeneihin, joissa tehtiin kisamaisesti palkatta kaikki VOI-liikkeet mitä vaan mahduttiin puolikkaalla kentällä tekemään. Ruutu ja luoksetulo siis jäi pois. Muut liikkeet meni oikein pätevästi, mutta kaukoissa jumiutui puolessa välissä maahan, eikä enää päässyt ylös. Eipä ole tällaista tehnyt vähään aikaan. Toisessa setissä sitten tehtiin kaukoja pöydällä, ruudun loppuosaa, pientä seuraamishinkkausta ja merkkiä.

Tiistaina loistettiin Mouhis-treeneissä. Pimu oli oikeasti ihan superpätevä, Markon sanoin suoritus oli "hyvin lähellä erittäin hyvää". Rata tehtiin tietyillä ohjauksilla ja sehän yleensä sopii meille, sillä itse laadin joskus vähän epäsopivia ohjauksia. Päästiin tekemään ainakin persjättöjä, saksalainen, niisto ja sylivekkijaakotus. Eipä ole pitkään aikaan tullut niin hyvä mieli agitreeneistä.

Keskiviikkona koulutin ensin Niihamassa (jonka ajan Urho huusi autossa) ja sieltä kiiruhdin Miikun vetämiin tokotreeneihin tallille jonkin verran myöhässä. Treenien teemana oli kisamainen treeni, joten mulla oli hieman epäsopiva koira mukana, mutta tehtiin Urhon kanssa sitten epäkisamaisesti sivulletuloa, kontaktitreeniä, eteen tulemista, liikkeestä maahan ja ruutua. Paikallamakuussa oli tällä kertaa todella suuri piippausongelma, joten tehtiin treenien jälkeen vielä Priimalle ja Urholle oma makuu, jossa se pystyi onneksi olemaan hiljaa. Ryhmätreenien makuussa oli näköjään nyt vaan liian paljon kaikkea ihmeteltävää.

Loppuviikoksi on vielä Pimulle aksaa valkkutreeneissä ja lauantaina Teemu Linnan koulutuksessa. Sunnuntaina vietetään Urhon pentueen pentupäivää, joten kaikenlaista touhua ja sählinkiä siis luvassa. Todennäköisesti ilmoitan sekä Pimun että Minnin Takkujen kisoihin 12.5. Ai niin ja onhan meillä se hemmetin tokokoekin ensi torstaina.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Normipuuhasteluja

Näköjään laiskahko päivitystahti jatkuu edelleen kun ei mitään erikoista ole tapahtunut.

Viime maanantaina Pimun kanssa tokoiltiin tavoitteellisten kanssa tallilla, enkä enää edes muista mitä kaikkea tehtiin. Varmaan ainakin liikkeestä istuminen. Tiistaina aksattiin Mouhiksella, eikä siitäkään suuria muistikuvia, joten kai sekin ihan normisti meni.

Keskiviikkona tokoilin Urhon kanssa tallilla ja otin pienesti aksaakin sillä aikaa kun kouluttamani ryhmä tutustui rataan. Tokossa sillä alkaa olla jo ihan kiva mielentila ja keskittymistaso. Aksassa ammuttiin sen sijaan välillä kiinni mun hihaan ja oltiin muutenkin niin överi-kierroksilla, että taidanpa jättää sen lajin lopullisesti Jussin vastuulle.

Torstaina Pimun agivalkkutreenit, joissa tehtiin kolmea eri radanpätkää. Kertaalleen saatiin tehtyä 20 estettä nollalla, joten eipä nekään treenit ihan paskasti menneet. Perjantaina Urho aksaili Jussin kanssa Mouhiksella ja kuulemma ihan pätevää oli ollut sielläkin.

Lauantaina aamulla oli viimeiset Keijon vetämät tokot Pimulle tallilla ja tehtiin ainakin superhienot noudot (tunnari, hyppynouto, metallinouto ja ohjattu). Kaukoja hinkutettiin myös ja ne nyt kusee aika lailla tällä hetkellä. Iltapäivällä vielä Miikun luona viestitreenit pitkästä aikaa. Urho ja Pimu juoksi peräkkäin ja ihan pätevästi. Ainoastaan viimeiselle pätkälle Urholla oli jotain vaikeutta lähteä.

Sunnuntaina vietettiin koko päivä Mouhiksella, jossa Maria piti Tamskin agikouluttajille koulutuksen. Pimun kanssa oltiin vuorossa vasta melkein viimeisenä, joten Jussi ystävällisesti toimitti sen mulle vasta iltapäiväksi paikalle, ettei tarvinnut koko päivää viettää autossa. Pimun perusongelma (= selän takaa putkeen sinkoilu) tuli radalla hyvin esille, eikä siihen oikein keksitty mitään kunnon ratkaisua. Palkkaamalla sain sen tulemaan oikein ja pari kertaa meni hämypalkkauksenkin kanssa, mutta sitten ei enää sekään toiminut. Että taitaa mulla olla vähän vaikea agikoira. Oon vähän miettinyt, että ei mulla taida olla Pimun kanssa enää mitään agitavoitteita. Kunhan vaan pidetään hauskaa ja melkein jo toivon ettei ikinä nousta kolmosiin.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Tamskin kisat

Viikonlopun Tamskin kisoissa Minnin ja Pimun roolit vaihtui pääsiäisestä takaisin normiin, eli Minni oli parempi. Viime viikolla treenailut jäi aika vähiin, mutta tiistaina Pimu aksaili Mouhijärvellä ja keskiviikkona Urho tokoili tallilla. Lauantaina käytiin myös ennen agikisoja tallilla tokoilemassa, jotta saatiin vähän turhan pitkä kisa/treenipäivä aikaiseksi.

Kakkosilla oli tuomarina Elina Hannikainen, jonka radoille en koskaan ennen ole eksynyt. Radat oli vähän kimurantit, mutta ihan mentävissä. Ekalla radalla lensi rimaa ihan huolella, mutta eteenpäin paineltiin silti. Tulokseksi 20, joten olipahan säätöä, mutta Pimu pystyi sentään hyppäämään kunnolla loppuun asti vaikka noin paljon lenteli. Toka rata oli melkeinpä eka toiseen suuntaan ja taas lensi rimaa. Lisäksi törkkäsin kepeille väärälle puolelle, joten siitä myös virhe. Tuloksena taas 20.

Hyppäri oli meidän paras rata ja siinä päästiin 9 estettä nollalla, kunnes tultiin okserille ja siitä sujuvasti ohi, joten hylly. Loppurata rämmittiin sitten jotenkin, mutta siihen asti oli tosi hienoa menoa. Sinänsä erittäin hyvä, että Pimu ratkaisi okseriongelman ohittamalla, koska todennäköisesti se olisi hypännyt sen huonosti ja siten olisi vaan tullut paha mieli kaikille. Okseria ei olla edelleenkään tänä vuonna treenailtu, koska viimeksi paineistui siitä niin pahasti.

Sunnuntaina oli sitten Minnin vuoro ja kolmosilla tuomarina Heidi Viitaniemi. Radat oli helpohkot, mutta näköjään aina pitää jotain mokata. Ekalla radalla huitaisin itse siivekkeeseen ja tiputin riman samalla kun Minni hyppäs. Tuomari antoi tästä vaan vitosen eikä hyllyä, joten ilmeisesti ajatteli Minnin tiputtaneen riman. Etenemä oli päälle nelosta, joten ihan kivaa vauhtia. Toisella radalla oli sitten Minnin vuoro tiputtaa se tilastorima kun tein myöhästynyttä valssia juuri kun toinen oli riman päällä. Harvinaista, että tiputtaa, mutta oli se mun ohjaus kyllä vaan niin huono. Ei muita virheitä, joten tuplavitonen tällä kertaa.

Pimu jää nyt kisatauolle joksikin aikaa, Minnin kanssa ehkäpä kisataan vielä yhdet hallikisat ennen ulos siirtymistä.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Tokoilut jatkuu

Eilen tokoiltiin pitkästä aikaa tavoitteellisten treeneissä. Pimu teki periaatteessa kaikki VOI-luokan liikkeet jotenkin läpi jaettuna kahteen settiin. Seuraamista otettiin vain ihan pienesti. Liikkeestä istuminen onnasi taas ilman apuja ja liikkurihäiriöillä jopa kahteen kertaan! Ruutu tehtiin pelkällä maahan-käskyllä ja teki oikein hyvin. Hyppy- ja metallinoudot myös hyvin ja tunnarikin onnasi.

Luoksetuloa en tehnyt kokonaisena, koska oli niin vähän tilaa. Treenailtiin stoppi ja maahanmeno erillisinä ja nyt meni joka kerta ihan supervarmasti ja nopeasti maahan. Kaukoja tehtiin Marken ehdotuksesta agipöydän päällä, joten Pimu ei päässyt etenemään kun laitoin sen jalat etureunalle. Oikein näki, miten pienessä päässä raksutti kun se mietti miten pitää jalkansa asetella ettei vaan tipu. :) Tosi hienot vaihdot tuli tällä tekniikalla, joten tätä lisää. Kokeilin vielä pöydän vieressäkin vaihtoja ja teki paljon paremmin ja keskittyneemmin kuin lauantaina.

Kuukauden päästä olisi seuraava tokokoe ja sitä ennen aksaillaan vielä ainakin parit kisat.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Agia ja tokoakin pitkästä aikaa

Viime viikolla treenattiin Pimun kanssa kahteen otteeseen agia ja kerran tokoa. Urhokin pääsi aksaamaan, sillä Jussi aloitti sen kanssa perjantaina mölliryhmässä Mouhiksella. Erinomaisen hyvä juttu, että ryhmästä sattui vapautumaan heille paikka. Olenkin Jussia patistanut moneen otteeseen hakeutumaan kunnolliseen koulutukseen Urhon kanssa.

Tiistaina jouduttiin jättämään Pimun Mouhis-treenit väliin, sillä onnistuin joutumaan kolariin töistä tullessa, kun joku ajoi perään liikennevaloissa. Niskat meni sen verran kipeäksi ja jumiin, että parempi oli huilailla loppupäivä kotosalla. Todellakin onni, että olin tulossa töistä eikä takaluukussa ollut koiria. Oli sen verran kova pamaus, että olisi ehkä säikähtänyt kovempikin koira.

Pimu aksaili kuitenkin torstaina valkkutreeneissä, joissa mentiin samoja radanpätkiä kuin taannoin Mouhiksella pidetyssä Tamskin kouluttajien koulutuksessa. Tämä sopi meille erittäin hyvin, sillä radasta ei tietenkään ihan samanlainen meidän rakentamana tullut. Yritin silti vetää samoilla ohjauksilla kuin Mouhiksella ja melkein onnistuinkin siinä. Pimu oli hyvässä mielentilassa, eikä paineistunut rimoista mitenkään pahasti ja sai ratojen välissä hyvin nollattua päänsä. Rimat myös pysyi aika hyvin, enkä muutamasta tiputtelusta huomauttanut mitenkään. Ainakin SDP:n treeneissä on nyt pakko vetää tätä linjaa.

Lauantaina päästiin todella pitkästä aikaa tokoilemaan tallille Keijon VOI/EVL-kurssille. En edes muista koska ollaan tokoiltu, kun tavoitteellisten treeneistäkin ollaan oltu muutama viikko pois. Vedettiin Pimun kanssa koko VOI-luokka läpi ja bonuksena vielä ohjattu loppuun. Pimu teki ihan perus Pimu-settiä, eli melko pätevää. Kaukojen tekniikka on ehkä pahiten kärsinyt tauosta, mutta teki sentään kaikki vaihdot kerrasta oikein. Muissa liikkeissä ei mitään suuria ongelmia ollut ja liikkeestä istuminenkin meni ilman apuja. Ohjattu oli myös erinomaisen hieno! Osasi merkin ja haki hienosti kapulan.

Sunnuntaina treenailtiin Salmelan Jarin koulutuksessa SDP:llä. Olin ilmoittautunut sinne Priiman kanssa, mutta menin sitten mieluummin Pimun kanssa, mikä osoittautui ihan fiksuksi päätökseksi. Rata oli sen verran kiemura, että Priimalla olisi vaan mennyt motivaatio heti alkuun. Pimulla oli heti alussa vaikeuksia muurilla, jonne tultiin vinosti, joten palikat alas. Tästä tuli sitten pieni paineistuminen ja hyppyjä arvottiin taas urakalla. Muuten se oli kyllä ihan pätevä. Itse sähläilin alun kanssa ihan huolella, kun Jari pisti mut ohjaamaan sen erilailla kuin olisin halunnut ja en vaan osannut ohjata takaakiertoon paikoiltani. Toisella kierroksella vaihdettiin tähän vielä kertaalleen ohjaussuunnitelmaa ja päästiin vihdoin eteenpäin. Yksi putkenjälkeinen rima vaan itsepäisesti tippui joka kerta, muuten aivan erinomaista Pimulta. Tämäkin rima saatiin sitten pysymään kun pidin katseen koirassa, enkä vaan rynninyt itse eteenpäin. Tämä täytyy muistaa seuraavan kerran kisoissakin, jospa sitten jäisi se yksikin tippumatta.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Vitosia, kymppejä ja hyllyjä

Sellaisia tuloksia tämän pääsiäisen kisarupeamasta. Yllärinä Pimu oli tällä kertaa (ja varmaan ekaa kertaa ikinä) tuloksellisesti parempi kuin Minni! Pimulle siis 2x5, 3x10 ja 1xhyl. Minnille 2x10 ja 2xhyl.

Pimu tiputti hyllyrataa lukuunottamatta joka radalla yhden riman, mutta siis vain yhden! Tiputuksen jälkeen se tosin hyppäsi taas tosi varovasti loput hypyt, joten mielentila meni tiputuksesta vähän huonoksi. Rimojen lisäksi viikonlopun aikana tuli yksi keppivirhe liukastumisesta, yksi kielto ja varsinainen oho-virhe, eli puomin kontakti. En viitsinyt nillittää kontakteista millään radalla, vaan annoin tulla läpi jos oli tullakseen, ettei menisi siitä enempää paineeseen, kun rimat kerran otti henkisesti niin koville. Paras rata taisi olla maanantain viimeinen, jossa tuli vain eka rima alas ja aika olisi riittänyt voittoon.

Minnillä ei mennyt kovin hyvin, vaikka taas oli tuhannen taalan paikka valioitua vaikealla Huittisen Harrin radalla. Vaikeat kohdat selvitettiin, mutta sitten vaan vedin sen perässäni A:sta ohi! Tyhmätyhmä ohjaaja! Lauantain kolmas rata jätettiin menemättä, joten Minni kisasi vain kaksi starttia/päivä. Ihan hyvä näin.

Jokainen rata on videolla, joten laitan ne taas näytille jossain vaiheessa kun saan ne.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kisavideot

Tässä vielä videot sunnuntailta:

Pimu A-rata
Pimu B-rata
Minni A-rata
Minni B-rata

Treeniä ja kisoja

Viime viikolla treenailtiin ti-pe joka päivä SDP:llä. Alkuviikosta Urhon ja Priiman kanssa, loppuviikosta pääsi Pimu ja Minnikin mukaan. Ei millään enää muista mitä kaikkea kenenkin kanssa on tehty, mutta ainakin Minnin kanssa kokeiltiin puomille länkiä. Ajattelin nyt vaihtaa taktiikkaa ja vetää sen puomin kontaktilta alas samalla tavalla kuin keinulla ja A:lla. Pimun kanssa treenattiin pääasiassa rataa ja saatiinkin perjantaina mentyä 24 estettä nollalla, mikä on todella harvinaista meille. Nellikin pääsi tekemään pienet treenit, edellisestä kerrasta onkin jo vissiin vuosi aikaa. Se oli niin innoissaan, mutta ei se enää oikein mitään osannut. :D Juoksenteli vaan päättömästi ympäri kenttää ja huusi lujaa.

Perjantaina treenattiin myös Miikun kanssa viestiä pitkästä aikaa. Urho oli erittäin pätevä ja juoksi hienosti joka pätkän. Priima oli vähän unohtanut asioita, tai sitten se vaan meni sekaisin kun vaihdettiin Miikun kanssa paikkoja.

Sunnuntaina kisattiin SDP:llä Pimun ja Minnin kanssa. Pimulle normitulokset hyl ja 10, Minnille niinikään normitulokset nolla ja nolla. :)

Pimun agirata kaatui jo esteen nro 4 jälkeen, kun eräs irtosi omapäisesti putkeen. Loppurata mentiin sitten vain puoliksi kun kaarsin puomin jälkeen jo kohti maalia. Kaikki kontaktit kuitenkin ihan jees ja kepit myös. Pimun hyppärillä oli hankala alku ja jouduin menemään vastaanottamaan renkaan taakse. Eka rima tästä johtuen alas ja puolessa välissä tuli myös toinen rima, tai oikeastaan siiveke, alas kun ohjasin huonosti ja Pimu meinasi mennä hypystä ohi. Sijoitus 4., joten ei mikään ihan helppo rata ollut muillekaan.

Minni tempaisi normituplanollan huonoilla sijoituksilla (7. ja 7.). Sertiin ei oltaisi ehditty mitenkään, mutta ihan perus Minni-vauhtia mentiin. Puomin kontaktin vedätin ja takatassuilla osui kontaktille. Tuurilla siis mennään edelleen.

Pääsiäisenä on edessä kova kisaturnee Liedossa. Pimulle jopa 6 starttia ja Minnille 5. Katsotaan nyt kuitenkin lähempänä mennäänkö ihan kaikkia, varsinkaan Minnin kanssa.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Jokaiselle jotakin, ainakin melkein

Huh, olipa pitkä päivitystauko. Puuhailtu ollaan silti kaikenlaista, joten tässä pikakertausta viikon ajalta.

Viime keskiviikkona Urho päätti yrittää taas itsemurhaa ja vetäisi paketillisen viinirypäleitä työpäivän aikana. Rangaistukseksi se ei päässyt illalla tokoilemaan, vaan otin Pimun sen sijaan. Teemana oli seuraaminen, joten sikälikin oli Pimulle erittäin sopivat treenit. Seuraamisen lisäksi tehtiin liikkeestä istuminen, joka saatiin vihdoin mokattua! Pimu reagoi Miikun käskytykseen ja jäi seisomaan kun Miikku sanoi käsky. Tästä lähtien treenataan siis aina liikkurin kanssa, jospa saataisiin mokattua myös jonkun muun käskytyksellä.

Torstaina Pimun valkkuagissa oli teemana rata ja tehtiin yhtä vanhaa Mouhis-rataa. Vielä oli aika hyvin muistissa mitä ohjauksia kannattaa missäkin kohtaa yrittää, joten päästiin hyvin rataa eteenpäin. Kepit meni tosi superisti joka kerta, vaikka ekassa kohdassa kulma oli vaikea ja toisessa koiran piti hakeutua sinne itsenäisesti viereisen renkaan sijaan. Huippua! Yhdessä kohdassa menin reilusti pois mukavuusalueelta ja vedin kaksi saksalaista peräkkäin. Vähän vaati hinkkausta, mutta olipahan tiukat käännökset kun saatiin se onnistumaan. Rimat (60-65cm) pysyi tosi hyvin.

Perjantaina ei tehty mitään, mutta lauantaina oli kevään tähän mennessä "tärkein" koitos, nimittäin YLÖKKin Agiwars Cupin finaali. Haettiin Priima myös mukaan kisoihin, joten sen kanssa menin mölleihin ja Minni puolusti Cupin ykkössijaansa kisaavissa. Möllien rata oli taas pelkkiä hyppyjä ja putkia, joten ihan peruskauraa. Priima oli tällä kertaa jo hieman enemmän mukana meiningeissä, joten saatiin tehtyä ihan sujuva rata. Viimeisestä hypystä tosin mentiin ohi, joten vitonen tulokseksi, mutta sijoitus silti hienosti 2. Tästä on myös video: https://vimeo.com/61998353

Kisaavien rata oli yhtä pyörimistä samoilla esteillä ja tällä kertaa oli myös puomi saatu ängettyä radalle. Minni teki taas ihan perusvarman nollan, tosin puomin kontakti oli tooodella epämääräinen. (tälle täytyy oikeastikin nyt tehdä jotain!) Sijoitus osakilpailussa oli 2. ja lopulta voitettiin mini-kisaavien CUP, joten saatiin ilmaisia startteja kesän agirotuun. :) Cupin pistelaskun kanssa oli alkuun pientä hämminkiä ja ensin Minniä ei kuulutettu ollenkaan palkintojenjakoon, sillä sen tuloksia ei oltu otettu mukaan. Einarin kanssa käytiin sitten kysymässä, että mites Minnin sijoitus ja sitten se kuulutettiin sijalle 2. Käytiin kuitenkin vielä kerran kysymässä pisteistä ja sitten ne vasta laskettiin oikein ja todettiin, että Minni sittenkin voitti koko CUPin. Pientä härdelliä siis, ja onneksi Einari oli mukana ja valppaana pisteiden suhteen. Itse en varmaan olisi kehdannut kysellä mitään ja tyytynyt "häviöön".

Sunnuntaina osallistuttiin Priiman kanssa Jari Salmelan koulutukseen. Priima ei ollut oikein agituulella, joten oli melkoisen hidasta touhua taas sen kanssa. Jari kuitenkin sanoi, että ei kannata vielä luovuttaa sen kanssa, että kyllä se voi vielä syttyä lajiin. Huhtikuussa on vielä toinen Jarin koulutus, johon ollaan ilmoittauduttu, mutta saa nähdä menenkö sinne sittenkin Pimun kanssa. Tällä hetkellä en ole kovin luottavainen sen suhteen, että Priima vielä joskus menisi täysiä radalla.

Maanantaina Minni ja Pimu pääsi Turkuun Tanjan käsittelyyn. Pimulla oli kaularanka tosi jumissa, joten sitä hoidettiin sitten taas pitkään. Ilmeisesti tämä on seurausta Urhon törmäilyistä. Minni oli taas parempi, mikä on tosi hienoa!

Tiistaina treenailtiin mun loman kunniaksi päivällä SDP:llä Urhon ja Priiman kanssa. Urho teki mm. kehikkoa, rengasta, niistoa, keinua ja kyllä me ihan vähän tokoiltiinkin. Priiman kanssa treenailtiin päällejuoksua ja pakkovalssia. Se oli tosin taas vähän nihkeä, joten tehtiin myös helppoja radanpätkiä, että saataisiin vähän lisää intoa. Treenailut jatkuu tänään ja todennäköisesti koko loppuviikon.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Ma tokot ja ti agit

Maanantain tokoissa tehtiin taas lähinnä EVLää. Ekassa setissä merkkiä, ruutua ja tunnari. Tokassa ohjattua ja luoksetulon stoppeja. Taas olin laatinut liian vähän treenattavaa käytössä olevaan aikaan nähden, mutta parempi näin päin. Merkillä siis aloitettiin ja onnasi heti hienosti kaukaa. Sitten tuli joku häiriö ja Pimu alkoi tarjota maahanmenoa merkille. Plääh, tätä se on nyt alkanut tehdä. Sitten yksi ruutu ensin VOI-tyyliin ja sen jälkeen koitettiin merkin kautta. Hyvin meni merkille, mutta lähti sieltä sitten haahuilemaan taaksepäin, ilmeisesti etsi ohjatun kapuloita. :D Ihan ymmärrettävä moka, sillä ei olla ruutuun lähetystä tehtykään vielä montaa kertaa merkiltä. Kun kapuloita ei löytynyt, niin lähti kuitenkin ruutuun. Toisella yrityksellä teki tosi hienosti ja suoraan ruutuun merkiltä. Huippua! Loppuun vielä tunnari, joka onnasi nyt hienosti. Otti oman heti kun osui kohdalle.

Välissä tehtiin paikallamakuu, mutta Pimu ei osallistunut liiallisen pakkasen takia. Tehtiin myös yhteiset häiriötreenit, jossa puolet porukasta häiriköi muita. Pimun kanssa tein ihan vaan perusasentopönötystä häiriössä. Tosi hienosti se pystyi olemaan, korvat vaan kääntyili ja ilme oli välillä melko kauhistunut, mutta pystyi pitämään kontaktin.

Toisessa setissä sitten ohjattua ilman keskikapulaa. Tällä kertaa haettiin vasenta ja kapulat noin 4m päässä merkin tasosta. Ekalla kerralla vein sen merkille ja lähetin siitä hakemaan, mutta sitten tuli joku häiriö ja se lähti tulemaan kohti. Oli vissiin liian vauva-harjoitus, joten päätin vaan lähettää sen merkille. Toisella yrityksellä sitten tarjosi taas maahanmenoa merkillä. ARGH. Pari merkki-hinkkausta väliin ja sitten vielä yksi yritys merkin kautta kapulalle, joka onnasi tosi upeasti!

Tiistaina aksattiin Pimun kanssa Mouhiksella, jossa teemana oli päällejuoksut, twist ja saksalainen. Ei siis mitenkään kankean ohjaajan vahvimpia alueita, mutta yllättävän hyvin saatiin tehtyä. Meidän ongelmat liittyi taas ihan johonkin muihin asioihin, kuten putkista/putkeen ampumisiin. Saatiin kuitenkin taas tehtyä koko rata loppuun asti, joten kyllä me oltiin melko hyviä. Meidän saksalaiset on kyllä kehittyneet tosi paljon, kun nykyään uskallan lähteä aikaisemmin ohjauksista liikkeelle, enkä odottele joka välissä.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Ei sit kisattukaan

Eiliset LAGUn kisat jätettiin sittenkin väliin. Aamulla oli lähemmäksi 20 astetta pakkasta ja kisapaikka oli lämmittämätön, joten tein päätöksen säästellä koiria ja jäädä kotiin. Hieman kyllä harmitti, mutta jos Minni olisi kylmässä kisaamisesta mennyt jumiin tai hajonnut pahemminkin, niin vielä enemmän se olisi harmittanut. Kisatulosten perusteeella valioituminen olisi voinut olla ihan mahdollista ja maxi2-luokassa olisi millä vaan tuloksella ollut palkinnoilla. No, toivottavasti näitä pikkukisoja tulee vielä.

Viime viikolla treenailtiin Pimun kanssa torstaina ja lauantaina. Torstaina valkkutreeneissä oli teemana tekniikka ja tehtiin vaikeahkoja pujotteluun lähettämisiä. Ekalla radalla oli hyppy hämynä keppien aloituspäässä ja se piti joko layeroida tai sitten änkeä itsensä siihen hypyn eteen lähettämään koira kepeille. Molemmat versiot saatiin onnistumaan hienosti. Toisella radalla tultiin 90 asteen avokulmaan suorasta putkesta täysiä ja parin metrin päässä ekan välin takana oli toinen putki ansana. Tooosi kivalta siis näytti, ja olin ihan varma, että Pimu ampuu ihan suorilta sinne ansaan. Ekalla yrityksellä jarrutin vauhtia ohjaamalla kepeille ikään kuin poispäinkäännöksellä ja tein takanaleikkauksen ja sehän pujotti tosi hienosti. Oho! Toisella yrityksellä ohjasin suoraan avokulmaan ja sekin onnasi! WTF? Se ei vissiin katsonutkaan sinne ansaputkeen! Kolmannella radalla piti tehdä kepeiltä poispäinkäännös putkeen ja jäädä itse keppien toiselle puolelle. Tätä on joskus tehty, eikä ole ikinä onnistunut. Ei onnannut nytkään. Pimu ei vaan tajunnut yhtään, eikä se muutenkaan tykkää että mä tuun kovin lähelle pujottelussa. Lelulle lopulta irtosi, mutta olipahan hankalaa.

Lauantaina treenailtiin kokoonpanolla Urho, Priima ja Pimu. Kentällä oli valmiina numeroitu rata, joten isot sai tehdä sitä ja Urho kaikkea muuta. Urhon kanssa tehtiin kehikon läpi juoksemista ylösmenokontaktia varten ja nyt se osasi jo tosi hienosti juosta laukalla läpi. Lisäksi se teki ainakin puomin alastulokontaktia, rengasta ja pimeitä putkikulmia.

Priima ei ollut oikein aksatuulella ja sen kanssa oli vähän takkuista. Pimu sen sijaan oli oikein superpätevä! Jouduin vielä ohjaamaan sitä ihan paskasti, kun en jaksanut vaihtaa kenkiä ja yritin juosta rataa vaelluskengillä. Silti rimat pysyi ja muutenkin se oli hieno. Tosi harmi, että sunnuntaina ei päästy kisaamaan. No, eiköhän me sit mennä Tamskin kisoihin parin viikon päästä.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Iso poika

Urho järkkäsi eilen todellisen yllärin työpäivän aikana. Normaalisti mun äiti käy meillä aina muutaman kerran viikossa päivällä päästämässä Urhoa ulos ja Jussi tekee jonkin verran etätöitä, joten oikeastaan on harvinaista, että koirat on koko päivän yksinään. Eilen oli kuitenkin tällainen tilanne, että koirat oli koko työpäivän keskenään ja hieman jo jännitti kotiintullessa, että minkähänlainen siivo siellä odottaa. Ylläri oli todella suuri, sillä ei siellä ollut yhtään mitään siivoamista! Ei siis mitään tuhoja tehty ja pissapaperit kuivia. OHO! Sinänsä oli kyllä jo aikakin, sillä Urho täytti alkuviikosta jo 10kk.

Juhlan kunniaksi Urho pääsi illalla aksaamaan, tai olisi se muutenkin päässyt. Mouhis-treenit oli peruttu, joten varasin tallilta vuoron ja suunnattiin sinne Minnin ja Urhon kanssa. Minni teki puomin hinkkausta palkatta ja tällä kerralla saatiin muutaman toiston jälkeen aikaan hirmuinen loikka, jota sitten korjailtiin. No niin, menisköhän pikku hiljaa jakeluun, että sieltä ei saa loikata. Urho teki Jussin kanssa pieniä pätkiä pentukursseilla tehdyistä harjoituksista, jotka oli siellä epäonnistuneet. Nyt korjailtiin vähän ohjauslinjoja ja valssien ajoitusta, niin johan alkoi sujua. Mä tein Urhon kanssa vielä pienet 5min tokot loppuun. Seuraamista, jääviä, kaukoja ja tunnarikapulan piilotusta ekaa kertaa.

Pimukin tokoili maanantaina tavoitteellisten treeneissä. Tehtiin paikallaistumista, merkkiä, ohjattua, ruutua, tunnari ja seuraamista "henkilöryhmän" keskellä (2 ihmistä). Paikallaistuminen aloitettiin nyt ihan alusta ja vain käväisin piilossa. Merkki oli hienosti muistissa ja teki tosi hyvin. Ohjattu myös erittäin hyvä tässä vaiheessa. Tehtiin yksi toisto merkille lähettämisen kautta ja sekin onnasi. Tunnari sen sijaan hajosi täysin. Pimu otti jostain itseensä, eikä uskaltanut tuoda mitään. Toisella lähetyksellä toi vaan jonkun, joten otettiin uusiksi. Taas meni ihan käteen, eikä se pystynyt työskentelemään kapuloilla. Otin sitten loppuun ihan helpon oman piilotuksen agiesteiden sekaan ja sitten se pystyi työskentelemään. Etsi varmaan minuutin ennen kuin löysi, mutta eipähän luovuttanut! En tiedä mikä tässä nyt oikein sitä paineisti. Ruutua tein aluksi VOI-tyyliin ja sitten EVL-tyyliin merkiltä. Hyvin löytyi ja nyt käskytin sen suoraan maahan.

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Agitekniikkaa

Eilen vietettiin Pimun kanssa koko päivä Mouhijärvellä Tamskin agikouluttajien koulutuksessa. Päästiin tekemään jopa kolme radanpätkää ja Pimu oli kyllä melkoisen hyvä. :) Ideana oli treenailla tiettyjä ohjauskuvioita radalla ja sujuvasti pääsi siis tekemään kaikkea outoa, mitä ei ikimaailmassa oikeasti tekisi. Torstain valkkutreeneissä Pimu oli taas tosi paineessa, eikä uskaltanut hypätä kunnolla, mutta Mouhistreenit taas korjasi tämänkin vian.

Ekaan rataan käytettiin eniten aikaa ja se olikin myös hankalin. Yllärinä päästiin Pimun kanssa pätkissä rata loppuun asti, vaikka meinattiin jäädä jumiin jo viidennelle esteelle, kun eräs vaan ampui ihan täysiä putkeen mun epätoivoisista ohjausyrityksistä huolimatta. Markonkin mielestä Pimu oli vähän tuhma kyseisessä kohdassa. Saatiin tämä kuitenkin lopulta onnistumaan saksalaisella ja heti sen perään pakkovalssilla kun vaan pidin katseen koirassa ja karjuin kunnolla. Loppuradalla tehtiin mm. parit persjätöt, japanilainen ym. hankalia ohjauksia, joita yleensä sujuvasti välttelen.

Toisella radalla treenailtiin takaakiertoja ja niiden yhteydessä vastakäännöstä ja valsseja. Sekin meni yllättävän hyvin. Yksi päällejuoksurima itsepäisesti tuppasi tippumaan, mutta saatiin sekin lopulta pysymään. Muuten Pimu oli kyllä oikein hieno.

Viimeisellä radalla sitten sylivekkejä, joita myös jostain syystä välttelen, vaikka Pimu kääntyy niillä paljon paremmin kuin perusvalsseilla. Tällä radanpätkällä ei yhtään rimaa alas ja kepitkin onnasi vaikeasta avokulmasta joka kerta. Huisia! Radan toinen kepeillevienti ei tosin onnannut kovin hyvin, vaan Pimu oli viereisellä ansahypyllä joka kerta. Olisi vaan pitänyt lähettää kauempaa kepeille, mutta kulma oli niin vaikea, ettei Pimu osannut hakeutua sinne itsenäisesti.

Sunnuntaina päästään vihdoin taas kisaamaan! Ilmoitin Minnin ja Pimun Lagun kisoihin kahteen starttiin. Hieman tulee pitkä matka, kun kisat pidetäänkin jossain melkein Vaasassa asti, joten syytä olisi tulla sitten myös jonkinlaista menestystä. Osallistujia on ainakin sen verran vähän, että todennäköisesti tuloksella on palkinnoilla kakkosissa ja nollalla kolmosissa.

torstai 28. helmikuuta 2013

Pimun agit ja Urhon tokot

Tiistaina aksattiin Pimun kanssa tuttuun tapaan Mouhiksella. Ekalla yrityksellä päästiin 10 estettä ja sitten kosahti putkesta putkeen vienti, jota suuresti epäilin jo tutustumisessa. Maria sanoi, että useimmat koirat on tulleet tämän kohdan ihan vaan vastaisella vetämällä, mutta ei tosiaan riittänyt saamaan Pimua pois ansa-A:lta, vaan siihen hinkkailtiin sitten puolivalssia ja jopa flippiä, jota en edelleenkään osaa tehdä. Seuraava hinkutus oli sitten hypyn takaakierto, jossa oli putki vieressä ja sinnehän se livahti joka hemmetin kerta. Lopulta Maria näytti itse Pimun kanssa miten tämä kuuluu tehdä ja onnasihan se sitten, tosin Pimu tuli puolet hitaampaa ja erittäin vieraskoreasti suoraan käteen. Itsekin sain sen lopulta onnistumaan kauhealla käskytyksellä. Seuraava ja suurin hinkkauskohta oli ihan vaan takaakierto, jossa tehtiin vastakäännös että saisi kaarron tiukaksi, eikä koira menisi viereiseen putkeen hypyn jälkeen. No eipä mennyt ei, ehkä noin miljoona kertaa vaan. Pimulle jäi ihan levy päälle, eikä sitä meinannut saada millään pois sieltä. Lopulta kun hinkattiin ja hinkattiin, karjuttiin ja palkkailtiin hypyn jälkeen, niin alkoi aivot pelata. Huh huh taas. Lukuunottamatta näitä hinkkauskohtia Pimu meni kyllä oikein pätevästi ja hienosti. Rimatkin pysyi. :)

Keskiviikkona Minni pääsi pitkästä aikaa treenailemaan, tosin tehtiin vaan ihan pienesti ja lähinnä puomia palkatta. Erittäin hyvin stoppasi joka kerta puomille, vaikka oikein yritin saada sitä mokaamaan, että saisi korjattua. Ei nää mun mokailutreenit nyt oikein näytä onnistuvan.

Heti aksan perään alkoi Urhon toko, joten onneksi Sanna ystävällisesti otti Minnin mukaan jäähkälenkille. Urhon kanssa tehtiin aluksi paikallaistuminen ja -makuu. Istumisessa jäin ihan lähelle ja kävin palkkailemassa välillä. Hieman levotonta oli, mutta johtui lähinnä siitä palkkaamisesta. Sitten makuu samaan tyyliin. Nyt kävin palkkailuiden välissä jo hieman kauempanakin ja hyvin pysyi. Ja siis Urhon selän takana tapahtui samaan aikaan pentu-agikurssia, joten huikeaa häiriötäkin oli.

Varsinaisena teemana oli jäävät, joita me tehtiin vasta peruuttamalla. Urho kun ei vielä osaa seurata. Sekä seisominen että maahanmeno onnistui erittäin hienosti ja sain jopa jatkettua liikettäkin käskyn jälkeen. Huimaa edistymistä ottaen huomioon paljonko me treenataan. Loppuun vielä vapaavalintainen liike ja kaikki taisi tehdä luoksetulon. Urhoa ei enää tarvi juuri hetsata ja vauhti on hurja. Palkkasin jalkojen välistä lelun heittämällä, sillä sitten oikeasti Urhon pitäisi tulla eteen, mutta ei se vielä sitä osaa. Itsekseni tein perusasentoa, kosketusalustaa ja kaukoja. Jotenkin kummasti Urho tajuaa jo M-S ja S-M vaihdotkin, vaikka niitä on treenattu ehkä kerran. Siitä tosiaan vois tulla aika hieno tokokoira, jos joku jaksaisi treenata.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Ahdistelua

Eilen tokon tavoitteellisten treeneissä ahdisteltiin Pimua oikein urakalla. Tarkoituksena oli saada se mokaamaan liikkeestä istuminen, jotta pääsisin korjaamaan suorituksen. Ei vaan onnistuttu. :( Treenailtiin taas puolella kentällä ja meidän puolella oli vain kolme koirakkoa, joten hyvin oli aikaa. Aloitin seuraamisella palkatta, jotta saisin Pimua vähän kisamoodiin. Ei onnistunut sekään, vaan eräs hyppeli ihan ylivireisenä koko seuraamisen. Sitten sitä liikkeestä istumista. Helena ja Elina toimi häirikköinä ja ahdisteli Pimua mm. tuijottamalla ja kävelemällä kohti. Silti se ei mokannut kertaakaan ja istui aina vaikken antanut edes apuja. Nyt alkaa jo ideat loppua, enkä enää todellakaan tajua mikä siinä kisatilanteessa oikein mättää. Itsekin yritin olla sille tosi tiukkana, että se ottaisi mustakin vähän painetta, niin kuin ilmeisesti tekee kisatilanteessa.

Tehtiin myös luoksetulon maahanmenoa ahdistettuna, eikä siinäkään mitään ongelmia. Paikallamakuu oli yllärinä tällä kertaa ongelmallinen, eikä Pimu halunnut maata. Se nousi pari kertaa ja jäi muutenkin ihan outoon asentoon. En sitten viitsinyt kiusata ja jätettiin se tekemättä. Olisko sitten tallin lattia ollut paljaalle mahalle vähän kylmä? Tehtiin myös kaukojen M-I vaihtoa, joka mokattiin kokeessa. Olipahan taas sekin vaikeeta, tarjosi vaan koko ajan seisomista. Pienen hermostumisen jälkeen sain Pimun ilmeen muutettua ja sitten onnistui istuminenkin. Se vajosi vissiin pienessä pääkopassaan taas johonkin "seisomistilaan", eikä omin avuin päässyt pois.

maanantai 25. helmikuuta 2013

2 pistettä

Sen verran jäi uupumaan lauantain kokeessa VOI1-tuloksesta. Tosin tavoitteena meillä oli tällä kerralla mennä vain tekemään kaukot hyvällä ilmeellä ja siinä onnistuttiin, mutta silti ärsyttää todella suuresti, että jäi noin vähästä kiinni. Kokeessa sattui kaksi varsinaista mokaa, muuten Pimu oli hyvässä mielentilassa. Liikkeestä istumisen se seisoi taas ja luoksetulon maahanmeno jäi tekemättä. Tuomarina Ilkka Sten ja koe pidettiin Tamskin tallilla.

Paikallamakuu 10
Ekaa kertaa ikinä me päästiin melko hillitysti kehään ja omalle paikalle asti. Oho! Ei siis ryysitty eikä kytätty muita. Poismeno ei tosin enää ollut ihan niin hillittyä. Itse liikkeessä ei kai mitään moitittavaa. Perusvino makuu.

Seuraaminen 8
Ennen kehää tein hämyn ja otin muka namin käteen. Ei sillä Pimua pitkälle hämätty, mutta saatiinpahan ihan kohtuu seuraaminen tehtyä.

Liikkeestä istuminen 0
Ei vaan pysty kykeneen. Kuulemma perusniiaus ja siitä takas ylös. :( Ihan reilut avut kyllä annoin.

Luoksetulo 6
Superhyvä stoppi, mutta maahanmenossa vilkaisi liikkuri-Annukkaa juuri ennen kuin annoin käskyn ja lähti saman tien tekemään kaarrosta sivulle eikä enää stopannut. Sanoin kaksi käskyä, mutta sitten tajusin pitää turvan kii eikä nollattu.

Hyppynouto 10
Perushyvä iiiisolla kapulalla. Piti vähän rankaista Pimua edellisten liikkeiden mokista, joten valkkasin keskikokoisen (meille ison) kapulan. Hyvin toi. :)

Metalli 10
Perushyvä. Tämä tehtiin vauvakokoisella, ihan liian ilkeä en kuitenkaan halunnut olla.

Tunnari 10
Hieno!

Kaukot 7
I-S-M-S-I-M perussetti siis. Ekassa vaihdossa nousi istumisen sijaan seisomaan,mutta toisella käskyllä istui. Vähän eteni tästä johtuen, mutta ilme oli hyvä ja pystyi tekemään kaikki loput vaihdot ekalla käskyllä!

Ruutu 10
Kerrankin saatiin lopettaa kivaan liikkeeseen. Mun käskystä (Pimu menee seis-käskyllä maahan) tuli nillitystä, mutta esitin tyhmää enkä alkanut väitellä. Ehkä sitä voisi koittaa pysäyttää maahan-käskylläkin, varsinkin jos mennään vielä Stenille.

Kokonaisvaikutus 10
Pientä Sten-lisää, mutta oli Pimu kyllä muutenkin tosi kiva.

Ärsyttävät 254p VOI2-tulos. Palkinnoillekaan ei päästy, kun kolme koirakkoa sai ykköstuloksen.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pimun treenit

Pimu treenaili maanantaina tokoa ja tiistaina aksaa. Siinäpä ne tämän viikon treenit sitten olikin, sillä tänään mennään Miikulle hierontaan, mikä tietää loppuviikoksi huilia.

Maanantaina tavoitteellisten tokoissa treenailtiin noutoja, tai lähinnä ohjaaja treenasi heittämistä. Tehtiin siis hyppynoutoa ja metallia. Kerran yritti kiertää hypyn kapulan kanssa, mutta sain ohjattua sen vielä hypylle. Muut toistot erittäin hyvin. Metallin kanssa ei ongelmia. Toinen treenauskohde oli kaukot, jotka on nyt vähän rikki. Tein läheltä S-I, M-S ja I-S vaihtoja ja kaukaa M-S ja I-S vaihdot takapalkalla. Näin ne onnistuu tosi hienosti. Yritin vielä kaukaa M-I vaihtoa, mutta pienen bordercollien pää oli jo niin jumiutunut seisomiseen, ettei pystynyt enää muuta tekemään. Lopulta tauon ja paikan vaihtamisen jälkeen saatiin yksi onnistunut vaihto. Olipahan jumia! Paikallamakuussa tehtiin täyspitkä aika ja muuten oli ok, mutta sivulle tullessa meinasi nousta saman tien istumaan.

Tiistaina treenattiin pitkästä aikaa Mouhiksella. Radalla oli kepit kaksi kertaa tosi hankalista avokulmista, joten päätin jo rataantutustumisessa, että turha tutustua ekaa keppikulmaa pidemmälle. Yllärinä selvitettiinkin rata pätkissä loppuun asti ja ne kepitkin meni joka kerta ihan oikein, vaikka jouduin menemään törkkäsemään Pimun ekaan väliin ja yleensä se ei yhtään tykkää kun mamma tulee niiiin lähelle. Jotain kehitystä on siis tapahtunut agitauon aikana. Muutenkin rata meni ihan kivasti. Vain pari rimaa alas ja muutenkin Pimu oli hyvin kuulolla.


maanantai 18. helmikuuta 2013

Nollakone meni rikki

Eipä tullut Minnille nollia viikonloppuna ja syykin on aika selkeä, nimittäin puomin kontakti. Lauman tyhmintäkään koiraa ei näemmä voi loputtomiin huijata, sillä nyt lähes 7-vuotiaana se keksi ettei kisoissa tarvitse pysähtyä puomin alasmenolle. Aika kauan tällä metodilla kuitenkin selvittiin. :D Nyt pitää siis vaihtaa taktiikkaa kunhan vain ensin keksisi miten.

Käytiin siis lauantaina kisaamassa Jyväskylässä Allan Mattsonin radoilla. Hallissa oli kylmä ja tekonurmen hiekkaa tarttui Minnin tassukarvoihin, joten ei mitenkään ihan parhaat olosuhteet. Kisaajia oli juuri ja juuri sen verran, että SERT siirtyisi kakkoselle. Kisakumppaneissa kuitenkin sen verran kovia nimiä, että en oikeasti uskonut meidän mahdollisuuksiin. Radat oli ihan mentävissä, eikä sisältänyt mitenkään ylivoimaisia kohtia.

Ekalla radalla oli paljon pyöritystä ja ihanneaika laskettu 3,6m/s mukaan. Lisäksi alussa päätin ottaa kolmoshypyn pidemmän kautta kun juuri pari koiraa ennen meitä oli langennut putkiansaan. Loppurata siis piti juosta täysiä, että ehdittäisiin. Puomi oli ihan lopussa ja ei vaan hermo kestänyt ottaa sitä kunnolla varsinkin kun seuraavana esteenä oli okseri, jota ei ikinä treenata ja se näytti iiiiisolta. Maxeista tosi moni koira tiputti sen, joten ihan syystä vähän pelkäsin sitä ja esim. Pimun kanssa en tosiaan olisi voinut pysäyttää puomille ja ottaa kaikkea vauhtia pois juuri ennen. Puomi siis tosi epämääräisesti ja kyllähän se loikkasi, mutta en ihan nähnyt tuliko kontaktille asti. No, tuomari näki ja nosti käden. Aikaan ehdittiin ja se olisi riittänyt kolmanteen sijaan jos olisi ollut nolla.

Ratojen välissä sitten puomitreeniä lämppäesteillä ja seuraavalla radalla tavoitteena oli tehdä kunnollinen puomi. Tämä rata oli virtaavampi, joten aikaan ehtimistä ei tarvinnut murehtia. Puomi oli taas lopussa ja nyt käskytin ihan kunnolla ja tiukasti Minniä pysähtymään, mutta ei perhana totellut ja loikkasi taas. Ja juuri vähän aikaa sitten oli lämppäpuomilla pysähtynyt oikein hyvin. PÖH! Tästä sitten loput pari estettä melkein kävelyvauhtia maaliin, kun en kehdannut ottaa puomia uusiksi. Jostain matkan varrelta oli tullut toinenkin vitonen, enkä keksi sille muuta paikkaa kuin keinu, koska A:n kontaktin Minni ainakin otti kun sen jälkeen käännyttiin ja kävin kontaktilta sen hakemassa mukaan.

Että sellaista säätöä. Olipahan turha reissu ja Minni oli muutenkin melko nihkeä molemmilla radoilla alkumatkasta. Sillä oli varmaan vaan kylmä, sillä vauhti kyllä kiihtyi loppua kohden. Nyt jäädään kisatauolle ja keksitään puomille jotain uutta. Jotain hyviäkin uutisia sentään saatiin viikonloppuna kun Agiwars-cupin tulokset oli päivittyneet nettiin. Minni johtaa mini-kilpailevien luokkaa! :D

Bortsuillakin oli tekemistä viikonloppuna. Perjantaina Urholla viimeinen kerta pentutokoa, mutta ensi viikolla alkaa jo uusi Miikun vetämä "isojen poikien" kurssi. Kyllä joka tokoryhmässä täytyy aina yksi musta lammas olla, joten onneksi päästiin mukaan. :D Perjantaina tehtiin pieni temppurata ja tokohyppyä. Rata oli Urholle ihan peruskauraa ja hyppyäkin saatiin tehtyä ihan kivasti kosketusalustalla, vaikka oli nyt paljon häiriötä. Pentutokon jälkeen vielä Levekin tokovuorolle, jossa Pimukin pääsi tekemään.

Pimu tokoili myös lauantai-aamuna Tamskin VOI/EVL-kurssilla ja ehdittiin tehdä melkeinpä kaikki VOI-liikkeet. Tosi hyvin teki ja intoa riitti. Ei oikeastaan mitään virheitä missään ja jopa seuraaminenkin oli Pimuksi hyvää.

Lisää tokoa seurasi heti sunnuntaina, kun käytiin Koirakoutsilla kisamaisissa treeneissä. Krista toimi tuomarina ja antoi arvostelun joka liikkeestä. Saatiin kasaan 2-tuloksen verran, eli 241,5p kahdella nollauksella, joten ihan kivasti. Nollaukset oli tällä kertaa niinkin outoja kuten hyppynouto ja metalli! Näitä ei ollakaan oikeissa kisoissa koskaan vielä nollattu. Tässä pisteet:

Paikallamakuu 9
Alussa oli nuuskinut ja siirrellyt jalkojaan, loppuosa hienosti. Viereinen Elmo-bc oli kuulemma osoittanut kovasti kiinnostusta Pimua kohtaan, joten sinänsä hienoa, että Pimu pystyi olemaan rauhassa.

Seuraaminen 8
Perus-Pimua. Väljyyttä ja haahuilua.

Liikkeestä istuminen 9,5
Tehtiin kohti peiliä, joten näin sieltä istuuko vai ei. :D Pieni apu, mutta istui niin täpäkästi heti, ettei tarvinnut varmistella.

Luoksetulo 9
Seisominen valui vähän ja maahanmenon käsky tuli myöhässä.

Ruutu 9
Tuli kauhealla kaarella seuraamiseen ja vino perusasento.

Hyppynouto 0
Tuli vaan ihan pokalla ohi hypystä kapulan kanssa. Katseli yleisöä tullessaan, joten ilmeisesti siksi kaarsi pois hypyn linjalta. Outoa.

Metalli 0
Heitin liian pitkälle ja kapula meni ihan kiinni seinään. Pimu lähti hyvin hakemaan, mutta totesi sitten ettei täällä mitään kapulaa ole ja alkoi haahuilla mihin sattuu. Ei vissiin vaan nähnyt kapulaa seinän vieressä.

Tunnari 9
Merkkas oman heti kohdalla ja nosti saman tien. Huippua! Paluu ravilla.

Kaukot 7
Aika huonot. Ekaan vaihtoon kaksi käskyä ja tuli eteenpäin S-I ja M-S vaihdoissa.

Kokonaisvaikutelma 9
Pimuksi teki ihan hyvin palkatta hommia ja häiriötäkin oli (yleisöä, koiria, lapsia).

Iltapäivällä vielä agia ja viestiä. Aksaamaan pääsi Urho, Priima ja Pimu. Kaikki aloitti hyppytekniikalla, joka oli uutta Urholle ja Priimalle. Hienosti nämäkin kaksi pääsi hommasta jyvälle ja kaikki oli oikein päteviä. Sitten pientä radanpätkää matalilla rimoilla Priiman ja Pimun kanssa. Priima oli nyt oikein hyvässä vireessä ja meni lujaa, kunnes pyysin Jussin kuvaamaan ja siihenhän se vire sit hetkeksi hävisi kun outo ukkeli tuli seisomaan kentän keskelle. Teki kuitenkin lopuksi vielä ihan hyvällä draivilla. Pimu oli tosi sählä, eikä mini-rimatkaan meinanneet pysyä ylhäällä. Urhon kanssa aloiteltiin vihdoin myös puomin ylösmenokontaktia kehikon avulla. Pistettiin se siis ihan vaan juoksemaan kehikon läpi.

SDP:ltä suuntasin Urhon ja Priiman kanssa Miikulle, jossa tehtiin vielä molemmille viestitreenit. Treenattiin molemmat samaan aikaan, joten mä lähdin koirien kanssa "metsään" ja Miikku jäi alkupisteelle. Priima juoksi ekana, joten Urholla oli taas suuria vaikeuksia jäädä katsomaan kun toinen pääsi juoksemaan ja huutoa riitti. Kaksi ekaa pätkää molemmat meni hyvin, mutta sitten kun yritin lähettää Priimaa metsäpäästä Miikun luo, niin eipähän lähtenyt millään. Jäi vaan siihen pyörimään. Yritin sitten lähettää Urhon ekana, mutta sekin jäi pyörimään. Kovan käskytyksen jälkeen sain sen vihdoin ajettua tiehensä ja kyllä se sitten Miikun luo lopulta päätyi. Priimakin lähti sitten jo ihan hyvin kun Urho oli juossut ensin. Loppupätkät Priima meni hienosti, Urholla oli vähän epävarmuutta lähteä mun luo. Viesti on kyllä hauska laji, varsinkin kun itse ei tarvitse tehdä juuri mitään ja koirat hoitaa juoksemisen. :D